Skip to main content

Etelärinne

Avainsana(t)

Samanaikaisesti Pohjoisrinteen havupuukokeiden kanssa aloitti A.F. Tigerstedt yhdessä poikansa C.G. Tigerstedtin kanssa täysin toisen tyyppisen kokeilun Etelärinteellä, jonne he ryhtyivät istuttamaan koristearvoltaan mielenkiintoisiksi kokemiaan puita- ja pensaita. Kasvit on istutettu pieniin ryhmiin tai ne esiintyvät yksittäin, jolloin niiden kasvutapa pääsee paremmin esiin.

Etelärinteellä on kokeiltu runsaasti erilaisia lehtipuu- ja pensaslajeja. Suuri osa kokeilluista kasveista ovat kuitenkin olleet liian arkoja meidän olosuhteisiimme, mistä johtuen ne ovat kuolleet. Varsinkin vuosien 1939-40 sekä 1980-luvun pakkastalvet aiheuttivat runsaasti vahinkoja. Tästä huolimatta Etelärinteellä kasvaa edelleen yli 70 erilaista lehtipuu- ja pensaslajia.

Merkittävimmän lajiryhmän muodostavat vaahterat (Acer spp.), joita on yli 20 eri lajia pienistä pensaista suuriin puihin asti. Muita alueella esiintyviä lehtipuita ovat mm. jalopähkinät (Juglans cinerea ja Juglans mandshurica), siipipähkinät (Pterocarya fraxinifolia ja Pterocarya rhoifolia), korkkipuut (Phellodendron amurense) sekä lehmukset (Tilia spp.). Havupuista näyttävimmät ovat kookkaat douglaskuuset (Pseudotsuga menziesii) ja niiden katveessa kasvavat japaninhemlokit (Tsuga diversifolia). Etelärinteellä kasvaa myös luontaisella alueellaan Appalakeilla uhanalainen lakkipuu (Cladrastis kentukea). Pensaslajien osalta runsaslukuisimpia ovat tuomipihlajat, joita esiintyy useita eri lajeja mm. marjatuomipihlaja (Amelanchier alnifolia) ja sirotuomipihlaja (A. laevis). Nämä hyvin sopeutuneet lajit ovat lintujen kylväminä levinneet laajalti koko Etelärinteelle.

Ilmansuunnasta johtuen Etelärinne on kasvupaikkana lämmin, ajoittain jopa paahteinen sekä suhteellisen kuiva. Kasvualustan suhteen alue on sikäli mielenkiintoinen, että maaperän pintakerros on ainakin osittain vaihdettu. Aikaisempi savi ja moreeni kuorittiin noin puolen metrin syvyydeltä pois ja korvattiin ravinteikkaalla peltomullalla. Lisäksi kylvettiin hernekasveihin (Fabaceae) kuuluvia lupiineita (Lupinus spp.) parantamaan maaperän typpitilannetta. Näin haluttiin edesauttaa vaateliaiden lajien menestymistä.
 

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin