A. F. Tigerstedt halusi istuttaa tuomiaan ulkomaisia puulajeja myös kartanon päärakennuksen välittömään läheisyyteen. Näin hän saattoi halutessaan tarkkailla niitä talviasuisina omassa pihapiirissään. Kaakonpuoleinen rehevä ja lämmin rinne soveltui erinomaisesti vaateliaiden lehti- ja havupuiden istutuspaikaksi.
Pähkinärinteellä kasvaa nimensä mukaisesti ennen kaikkea pähkinäpensasta (Corylus avellana) mutta myös useita muita lehtipuulajeja. Esimerkiksi vaahteralajeista alueella kasvaa mm. hopeavaahteraa (Acer saccharinum), tataarivaahteraa (A. tataricum ssp. tataricum) ja tähkävaahteraa (Acer spicatum). Myös Mustilan suurimmat lehtosaarnet (Fraxinus excelsior) ja komein lännenlehtikuusi (Larix occidentalis) kasvavat Pähkinärinteellä. Alueen erikoisuuksiin kuuluu piippuköynnös (Aristolochia macrophylla), joka männyn rungolla kiipeää usean metrin korkeuteen.
Pähkinärinteellä maaperä vaihettuu erittäin nopeasti savesta karkeahkoon moreeniin, minkä voi havaita myös kasvillisuuden muutoksena. Lehtomainen kasvualusta muuttuu muutaman metrin matkalla kuivahkoon kankaaseen, jolla kasvaa pääasiallisesti mäntyä. Alueella kasvavat pähkinäpensaat muokkaavat ympäristöään, sillä niiden kalkitseva ja ravinteikas lehtikarike parantaa maaperän ominaisuuksia. Pähkinäpensaiden pähkinät ovat myös tärkeä talviravinnonlähde alueen runsaalle oravakannalle.
English
Suomi
Русский
Svenska