Skip to main content

Tammimetsä

Avainsana(t)

Tammimetsä on perustettu 1920-luvulla viljelystä poistetulle savipohjaiselle peltomaalle. Vanhat sarkaojat ovat vielä nähtävissä lehtomaiseksi muuttuneen aluskasvillisuuden seasta.

Istutuksissa käytettiin eestiläisiä, Sangasten alkuperää olevia tammen (Quercus robur) taimia. Puut ovat menestyneet hyvin niitä koetelleista kovista pakkastalvista huolimatta. Kasvunopeus on ollut erittäin hyvä ja tammista on kehittynyt komeita, suorarunkoisia tukkipuita.

Tammimetsän lajisto koostuu tammen lisäksi muista jaloista lehtipuista, kuten metsävaahteroista (Acer platanoides), vuorijalavista (Ulmus glabra) ja metsälehmuksista (Tilia cordata) sekä mustamarjaorapihlajasta (Crataegus douglasii).

Monista lehtipuulajeista johtuen Tammimetsä on parhaimmillaan ruskan aikaan, jolloin lehtien värikirjo vaihtelee vihreästä punaiseen. Tammimetsän koilliskulmalla olevan raunion vieressä kasvaa Mustilan vanhin vaahtera, jonka ikä lienee yli 200 vuotta. Aluetta halkovassa ojassa kasvaa myös aikaisin keväällä kukkiva keltamajavankaali (Lysichiton americanus). Myöhemmin kesällä ojaa ympäröivällä kosteahkolla alueella kukkii lukuisia villikurjenmiekkalajeja (Iris).

Kasvupaikkana Tammimetsä ei ole kovinkaan hyvä, sillä jäykkä savi on kostea ja kylmä alusta. Suotuisa ilmansuunta kompensoi kuitenkin epäedullista maaperää. Niinpä jalot lehtipuut sekä muut puu- ja pensaslajit ovat menestyneet suhteellisen hyvin.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin