Skip to main content

Acer

Vaahtera

Acer pseudoplatanus - vuorivaahtera

acer_pseudoplatanus_kukkaoksa_rungolla_jreinikainen.jpg

Vuorivaahtera on kaunis keskieurooppalainen puu, joka voi elää 300-vuotiaaksi ja jonka kupolimainen latvus saavuttaa tuolloin juhlavat mitat. Sillä on isot ja heleän vihreät, viisihalkoiset lehdet. Ne muistuttavat kotoisen metsävaahteramme (A. platanoides) lehtiä, mutta lehden liuskat ovat suipompia ja reunat pyöreämpiä. Suomessa vuorivaahtera ehtii vain harvoin saada näyttäviä syysvärejä. Lehdettömänäkin vuorivaahtera on helppo tunnistaa vihreinä säilyvistä kasvusilmuistaan.

Vuorivaahtera on Suomessakin julistettu silmällä pidettäväksi vieraslajiksi, sillä sen on todettu monin paikoin Skandinaviassa levinneen puutarhoista ympäröivään luontoon. Suomessa vuorivaahtera kuitenkin kasvaa kestävyytensä äärirajoilla, ja sen leviäminen on ollut toistaiseksi vähäistä ja satunnaista.

Mustilassa kasvaa useita vanhoja vuorivaahteroita, jotka ovat pysyneet pienehköinä ja pensasmaisina palelluttuaan kylminä talvina. Nokkalaan istutettiin syksyllä 2009 metsikkö neljästä Slovakian vuoristoista kerätystä alkuperästä. Niiden oletetaan viihtyvän mantereisessa ilmastossa keskieurooppalaisia taimistokantoja paremmin.

 

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Vuorivaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
pseudoplatanus
Koko: 
Suomessa saavuttaa n. 10 m, luonnossa jopa 30 m.
Kotipaikka: 
Manner-Eurooppa.
Kuvaus: 
Kesävihanta leveälatvuksinen puu, 5-halkoiset suuret lehdet, kanelinruskea runko.
Kasvupaikka: 
Aurinkoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka, runsasravinteinen, tuore kasvualusta. Sietää kalkkia ja savea.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–II(–IV), riippuen suuresti alkuperästä.

Acer pseudosieboldianum - koreanvaahtera

acer_pseudosieboldianum_lehtiruska_jreinikainen.jpg

Koreanvaahtera on kaunis pieni puu tai pensas, joka muistuttaa läheisesti Japanissa kasvavaa sirovaahteraa (A. sieboldianum). Kummallakin on pienehköt, pyöreät, kauniisti liuskoittuneet lehdet ja siro, kerroksellinen kasvutapa. Kun kumpikin laji on luonnostaan monimuotoinen, niiden erottaminen viljelyssä on vaikeaa, ja Mustilan koreanvaahteroillakin oli pitkään sirovaahteran nimikyltti. Hyvä erottava tuntomerkki on kukkien väri, joka on koreanvaahteralla punainen, sirovaahteralla kellanvihreä.

Koreanvaahtera kasvaa luontaisena Mantšuriassa, Koreassa ja Vladivostokin ympäristössä kivikkoisten rinnemetsien pensaskerroksessa. Sen loistelias syysväri on tärkeä osatekijä Korean metsien syksyisessä ruskassa. Syysväri vaihtelee eri yksilöiden ja alkuperien välillä oranssinkeltaisesta viininpunaiseen. Räikeimmät värit kehittyvät runsaasti aurinkoa saaneisiin lehtiin. Loppusyksyllä lehdet usein kuivuvat kiinni oksiin ja jäävät koristamaan puuta kevääseen asti vähitellen talviauringossa haalistuen.

Koreanvaahtera lehtii aikaisin keväällä, joten avoimilla ja alavilla paikoilla myöhäiset hallat voivat haitata kasvuunlähtöä. Vuorenrinteitten kasvina koreanvaahtera on myös herkkä talvimärkyydelle. Nämä seikat huomioiden siitä saa pihalle, puistoon tai metsäpuutarhaan hyvin menestyvän upean koristepuun, joka sopii hyvin korvaamaan talvenarat japaninvaahterat (A. palmatum). Mustilan Havuterassilla koreanvaahterat ovat menestyneet moitteettomasti 1930-luvulta lähtien.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Koreanvaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
pseudosieboldianum
Koko: 
3–5(–8) m. Koko ja kasvutapa riippuu myös alkuperästä.
Kotipaikka: 
Mantšuria, Korea, Venäjän Kaukoitä.
Kuvaus: 
Kesävihanta pikkupuu tai pensas, lehdet 7–13-halkoiset, lehtisuonet karvaiset. Kukat punertavat. Oranssi–viininpunainen syysväritys.
Kasvupaikka: 
Aurinko–varjo, keski- tai runsasravinteinen, tuore kasvupaikka, hyvin läpäisevä kasvualusta.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–III(–V), riippuen myös alkuperästä.

Acer rubrum - punavaahtera

acer_rubrum_lehti_jreinikainen.jpg

Värikäs punavaahtera kasvaa luontaisena Pohjois-Amerikan itäosissa kosteissa, runsasravinteisissa lehti- ja sekametsissä jokien ja purojen varsilla. Se on myös arvostettu puistopuu, josta on Amerikassa valittu lukuisia lajikkeita. Punavaahtera kukkii ennen lehtien puhkeamista punaisin kukin. Lehdet ovat auetessaan punertavia, alta hopean- tai sinisenharmaat. Myös vuosikasvaimet ovat punakuorisia. Puun syysvärit ovat näyttävät kullankeltainen, oranssi, tulipunainen ja syvän purppuranpunainen. Näyttävimmät värit kehittyvät yleensä aurinkoisilla paikoilla.

Punavaahtera on Suomessa harvinainen, kauan mutta vähän viljelty puu. Mustilassa se on yksi Etelärinteen keskeisistä lajeista. Se kasvaa parhaiten Etelärinteen itäpäässä Tammimetsään virtaavan puron varrella savipitoisessa, rehevässä ja kosteassa paikassa, jossa se leviää luontaisesti myös siementaimista.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Punavaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
rubrum
Koko: 
Suomessa täysikasvuisena 10–20 m. Kotiseudullaan voi olla suurempi.
Kotipaikka: 
Itäinen Pohjois-Amerikka.
Kuvaus: 
Keskikokoinen, sirorakenteinen lehtipuu, jolla on näyttävät kevät- ja syysvärit.
Kasvupaikka: 
Aurinko tai puolivarjo, runsasravinteinen, tuore tai kostea.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–III (IV).

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content