Lyhtysorvarinpensas on kotoisin Itä-Aasiasta ja saatu Mustilaan Sahalinin saarelta. Se poikkeaa muista Mustilassa viljellyistä sukulaisistaan vankoilla oksillaan ja suurilla silmuillaan sekä erityisen kookkailla hedelmillään. Vuosikasvu käynnistyy kirkkaanvihreänä jo varhaiskeväällä. Loppukesällä kehittyvät riippuvat siemenkodat, jotka avautuvat lyhty- tai potkurimaisesti vapauttaen oranssin siemenvaipan peittämät varsinaiset siemenet.
Sorvarinpensaiden (Euonymus) sukuun kuuluu toista sataa lajia, joiden enemmistö on kotoisin Aasiasta. Niistä monet ovat näyttäviä ja monikäyttöisiä koristekasveja, joiden suuren suosion esteenä lienee ollut lähinnä pelko myrkytyksistä. Suurina määrinä syötynä kaikki kasvinosat todellakin aiheuttavat myrkytysoireita ihmisille ja eläimille. Toisaalta niiden paha maku ja haju eivät kannusta ruokailemaan.
Kesävihanta, yksikotinen euroopansorvarinpensas kasvaa Euroopassa, ainoastaan kiilamaisesti kapeneva esiintymä työntyy Aasian puolelle Kaspianmeren taa.
Sorvarinpensaat eivät herätä huomiota kukinnallaan, mutta syksyllä niiden kukkia monin verroin komeammat hedelmät ilahduttavat puistossa kävijöitä. Euroopansorvarinpensaan nelilokeroiset hedelmät ovat punaisia ja kulmikkaita ja niiden alla riippuvat siemenvaipat punakeltaisia. Myös pensaan punasävyinen syysväritys voi avoimella paikalla olla komea. Euroopansorvarinpensaasta on olemassa myös lajikkeita, joiden hedelmät ovat valkoisia tai tummanpunaisia.
Sorvarinpensaat ovat saaneet nimensä luunkovasta puuaineesta, joka soveltuu hyvin sorvaustöihin, kunhan pensaat saavat rauhassa tukevoitua sitä varten.