Skip to main content

Etelärinne

Acer miyabei - miyabenvaahtera

acer_miyabei_ruska_jsaarinen.jpg

Harvinainen ja uhanalainen miyabenvaahtera on kotoisin Japanista. Se sai nimensä japanilaisen kasvitieteilijän Kingo Miyaben (1860–1951) mukaan. Puun tummanvihreät lehdet ovat viisijakoiset ja lehtilavan liuskat ovat pyöreäpäiset eroten selvästi kotimaisesta metsävaahterasta (A. platanoides). Lajin hedelmissä, samaroissa, lenninsiivet kasvavat suoraan sivuille.

Miyabenvaahtera on istutettu 1930-luvun alussa Mustilan Arboretumin jyrkkään Etelärinteeseen, lämpimälle, mäntymetsän pohjoistuulilta suojaamalle paikalle. Kovat talvet ovat kurittaneet puuta, mutta se on sinnitellyt vuosikymmenestä toiseen pysyen kuitenkin melko pienikokoisena.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Miyabenvaahtera
Suku: 
Acer
Laji: 
miyabei
Koko: 
3–8 m puu tai pensas. Kotiseudullaan kookkaampi.
Kotipaikka: 
Japanin Honsu- ja Hokkaido-saaret, harvinainen sielläkin.
Kuvaus: 
Paksurunkoinen, leveälatvuksinen puu, Suomessa pienehkö, toisinaan pensasmainen. Lehtilapa 8–15 cm, sirosti 5-jakoinen.
Kasvupaikka: 
Puolivarjo, hyvä lehtomaa tai tuore, ravinteinen rinne, pienilmastoltaan suojainen.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–II (III).

Acer pensylvanicum - pennsylvanianvaahtera

acer_pensylvanicum_runko_jsaarinen.jpg

Suomessa harvinainen pennsylvanianvaahtera on kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosasta, jossa se kasvaa rehevissä ja varjoisissa lehti- ja sekapuumetsissä. Sen lehdet ovat suuria, vaaleanvihreitä ja hieman riippuvia ja saavat syksyllä huomiotaherättävän kalpeankeltaisen syysvärin. Pennsylvanianvaahteran erityistuntomerkki on sen juovikas runko. Nuorena vihreässä, myöhemmin ruskeassa kuoressa on valkeita pitkittäisiä viiruja, ikäänkuin runkoon olisi vedetty pystyraitoja valkoisella liidulla.

Suomessa pennsylvanianvaahteraa on viljelty lähinnä vain kasvitieteellisissä kokoelmissa. Sen soisi kuitenkin yleistyvän paitsi koristeellisuutensa myös varjonsietokykynsä vuoksi.

Mustilassa pennsylvanianvaahteraa kasvaa useassa eri paikassa. Ne ovat peräisin siemenkeruumatkoilta lajin pohjoisimmilta kasvupaikoilta Kanadasta. Puut ovat melko nuoresta iästään huolimatta jo varsin näyttäviä ja erityisen viehättäviä keväällä silmujen avautuessa värikkäästi sekä ruska-aikaan saadessaan lämpimänkeltaisen syysvärin.

 

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Pennsylvanianvaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
pensylvanicum
Koko: 
Suomessa täysikasvuisena 4–7 metriä.
Kotipaikka: 
Pohjois-Amerikan koillisosien lehtometsävyöhyke.
Kuvaus: 
Pienikokoinen puu, jolla on suuret vaaleanvihreät lehdet ja erikoinen valkeajuovainen runko.
Kasvupaikka: 
Runsasravinteinen, tuore, hikevä maa. Ehdoton varjopuu.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–III.

Acer pictum subsp. mono - idänvaahtera

acer_mono_lehti_kaisaniemi_jreinikainen.jpg

Idänvaahtera kasvaa luontaisena Kiinassa, Venäjän Kaukoidässä, Koreassa ja Japanissa. Laajasta levinneisyysalueesta johtuen sen eri kannat poikkeavat jonkin verran toisistaan sekä ulkomuotonsa että ilmastollisen sopeutuneisuutensa puolesta. Idänvaahteran lehdet muistuttavat kotimaista metsävaahteraamme, mutta ne ovat pienemmät, ja lehtiliuskat ovat lähes tasasivuiset. Muutoinkin koko puu on kuin pienoisversio kotimaisesta metsävaahterastamme (A. platanoides), ja äärimmäisen käyttökelpoinen koristepuu, mikäli meille sopivia alkuperiä olisi helposti saatavilla.

Vaikka idänvaahtera voi luonnossa kasvaa yli 20 metrin korkuiseksi, ei siitä viljeltynä yleensä tule kymmentä metriä korkeampaa. Mustilan suurin idänvaahtera on ihailtavana Etelärinteen länsipäässä. Erityisen suuren viljelyarvon puulle antaa syysväri, joka sekin vaihtelee alkuperän ja syksyn säiden mukaan. Parhaimmillaan idänvaahteran latvus hehkuu tulipunaisena, vaikka usein on tyytyminen vaisumpaan keltaiseen väriin.

 

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Idänvaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
pictum
Alalaji (ssp.): 
mono
Koko: 
Suomessa jää tavallisesti alle 10 m mittaan; luonnossa voi olla jopa yli 20 m.
Kotipaikka: 
Pohjois- ja Koillis-Kiina, Itä-Venäjä, Korea ja Japani.
Kuvaus: 
Pyöreälatvuksinen pieni puu, jonka lehdet muistuttavat metsävaahteraa, mutta ovat pienempiä ja liuskat yksinkertaiset, s.o. kolmiomaiset ilman ripsireunoja.
Kasvupaikka: 
Aurinko–puolivarjo, runsasravinteinen, kuiva–tuore.
Menestyminen: 
Parhaimmillaan vyöhykkeet I–V, mutta kaikki alkuperät eivät viihdy kunnolla Suomessa.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content