A. F. Tigerstedt halusi istuttaa tuomiaan ulkomaisia puulajeja myös kartanon päärakennuksen välittömään läheisyyteen. Näin hän saattoi halutessaan tarkkailla niitä talviasuisina omassa pihapiirissään. Kaakonpuoleinen rehevä ja lämmin rinne soveltui erinomaisesti vaateliaiden lehti- ja havupuiden istutuspaikaksi.
Pähkinärinteellä kasvaa nimensä mukaisesti ennen kaikkea pähkinäpensasta (Corylus avellana) mutta myös useita muita lehtipuulajeja. Esimerkiksi vaahteralajeista alueella kasvaa mm. hopeavaahteraa (Acer saccharinum), tataarivaahteraa (A. tataricum ssp. tataricum) ja tähkävaahteraa (Acer spicatum). Myös Mustilan suurimmat lehtosaarnet (Fraxinus excelsior) ja komein lännenlehtikuusi (Larix occidentalis) kasvavat Pähkinärinteellä. Alueen erikoisuuksiin kuuluu piippuköynnös (Aristolochiamacrophylla), joka männyn rungolla kiipeää usean metrin korkeuteen.
Pähkinärinteellä maaperä vaihettuu erittäin nopeasti savesta karkeahkoon moreeniin, minkä voi havaita myös kasvillisuuden muutoksena. Lehtomainen kasvualusta muuttuu muutaman metrin matkalla kuivahkoon kankaaseen, jolla kasvaa pääasiallisesti mäntyä. Alueella kasvavat pähkinäpensaat muokkaavat ympäristöään, sillä niiden kalkitseva ja ravinteikas lehtikarike parantaa maaperän ominaisuuksia. Pähkinäpensaiden pähkinät ovat myös tärkeä talviravinnonlähde alueen runsaalle oravakannalle.
Kriminlehmus on puuerikoisuus, jonka syntyä ei vieläkään ole pystytty täysin tyydyttävästi selvittämään. Se on ilmeisen spontaanisti Krimin niemimaalla syntynyt risteymä, jonka kantavanhempina pidetään metsälehmusta (T. cordata) ja harvinaista kriminkiiltolehmusta (T. dasystyla subsp. dasystyla).
Kriminlehmusta ei tavata missään luontaisena, mikä on puhuttanut kasvitieteilijöitä siitä asti, kun se laskettiin markkinoille Saksassa n. 1860. Saksalainen K. Koch kuvasi ja nimesi kriminlehmuksen tieteelle 1866. Risteymän epiteetti euchlora tarkoittaa ”aidosti vihreää”.
Kriminlehmuksen kauniin kiiltävänvihreää lehvästöä eivät imeväsuiset tuholaiset suosi, joten kriminlehmukset eivät tahraa puistonpenkkejä tai autoja muiden lehmusten tapaan mesikasteella. Lehvästö myös sietää erinomaisesti kaupunki-ilmastoa. Kriminlehmus onkin viljelynarvoinen lehmus, josta on löytynyt kauniisti kehittyneitä puita, mm. Lepaasta, Lappeenrannasta, Vaasasta ja Nokialta. Mustilassa vanha kriminlehmus kasvaa Pähkinärinteessä.
Svenska
English
Suomi
Русский