Skip to main content

Pohjoisrinne

Tsuga mertensiana - vuorihemlokki

tsuga_mertensiana_yk_washington_jreinikainen.jpg

Vuorihemlokki on Pohjois-Amerikan länsiosien vuoristojen ylärinteiden puulaji, jonka levinneisyysalue ulottuu Alaskasta Kaliforniaan. Sen kasvupaikkoja ovat tuoreet, keskiravinteiset metsät, kangaskorvet ja kalliokot, ja se suosii viileitä, kosteita pohjoisrinteitä. Vuorihemlokkia usein pidetään sukunsa kaunottarena. Muista hemlokeista poiketen vuorihemlokin päältä kuperat neulaset ovat samanvärisiä molemmilta puolilta ja siirottavat eri puolille. Tämä antaa puulle kauniin pörröisen setrimäisen olemuksen. Neulaset ovat vahapeitteisiä ja puun yleisväri on sinertävä, joillakin alkuperillä jopa voimakkaan siniharmaa. Kuusenkäpyjä muistuttavat kävyt ovat suurempia kuin muilla hemlokeilla.

A. F. Tigerstedtin kokeiluissa vuorihemlokki osoittautui hidaskasvuiseksi ja kasvupaikan suhteen vaateliaaksi puuksi, joka menestyi parhaiten suojaisilla, kosteilla pohjoisrinteillä. Hänen kokeistaan on jäljellä pieni vuorihemlokkimetsikkö, joka on kylvetty 1909 Alaskan alkuperää olevilla siemenillä, ja jonka pisimmät puut ovat nykyisin noin 10 metrin mittaisia. Nuorena vuorihemlokit ovat pakkasen- ja ahavanarkoja ja tarvitsevat varjostusta ja suojaavaa puustoa, mutta talvenkesto paranee puiden varttuessa. Ne kärsivät pieniä vaurioita 1980-luvun pakkastalvina ja muutama pahiten vaurioitunut puu jouduttiin poistamaan.

Vanhan metsikön vieressä kasvaa nykyisin nuoria vuoden 2005 istutuksia, joiden alkuperä on Hanna Ridge, Nass-joen yläjuoksulta Rannikkovuorten takaa Brittiläisen Kolumbian pohjoisosista. Tämä alkuperä on menestynyt Mustilassa toistaiseksi vallan erinomaisesti. Koekasvatuksessa on myös kaksi todellista sisämaa-alkuperää Kalliovuorten pieniltä erillisesiintymiltä. Vuorihemlokin tapauksessa alkuperän vaikutus menestymiseen on suuri, ja tuntematonta alkuperää olevien taimien istuttaminen arpapeliä.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Vuorihemlokki
Heimo: 
Pinaceae
Suku: 
Tsuga
Laji: 
mertensiana
Koko: 
Suomessa täysikokoisena 7–14 m.
Kotipaikka: 
Läntisen Pohjois-Amerikan vuoristot Alaskasta Kaliforniaan.
Kuvaus: 
Hidaskasvuinen, kaunis havupuu, jonka latvus on kapean kartiomainen ja pörröinen. Kauniin sinivihreät siirottavat neulaset.
Kasvupaikka: 
Puolivarjo–varjo, tuore–kostea, keskiravinteinen humusmaa.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I (II–III). Suojaisilla, runsaslumisilla paikoilla menestymisen pohjoisrajaa voi venyttää.

Tsuga heterophylla - lännenhemlokki

tsuga_heterophylla_rungot_jreinikainen.jpg

Pohjois-Amerikan länsiosista kotoisin oleva lännenhemlokki on sukunsa kookkain puu. Voimakasta varjostusta kestävä lännenhemlokki kasvaa rinnemetsissä sekapuuna tai muodostaa tiheitä metsiä. Lännenhemlokin latvus on kapean kartiomainen, oksat ovat lähes vaakasuoria. Latvan huippu ja pääoksien kärjet nuokkuvat sirosti hemlokeille tyypilliseen tapaan. Neulaset ovat keskenään eripituisia ja siirottavat kampamaisesti sivuille ja ylös peittäen oksat tuuheina, vanhemmiten kaukaa katsottuna sammalmaisina kerroksina.

Lännenhemlokkia on pidetty Euroopassa arkana meri-ilmaston puuna, mitä se ilman muuta onkin, jos käytetään Tyynenmeren rannikolta peräisin olevia siemenalkuperiä. Mustilankin ensimmäiset lännenhemlokki-istutukset tuhoutuivat talvisodan ennätyspakkasissa, kun alaskalaisista siemenistä kasvatettu nuori metsikkö paleltui lumenpintaa myöten. Brittiläisen Kolumbian sisäosista 1930-luvulla saatu alkuperä sen sijaan on menestynyt erinomaisesti ja saavuttanut metsiköksi istutettuna tukkipuukoon. Pisimmät puut ovat yli 25 metrin mittaisia ja niiden pituuskasvu jatkuu yhä voimakkaana. Puuston alla ja liepeillä on runsaasti luontaisia siementaimia, mikä myös osoittaa alkuperän sopeutuneen hyvin kasvupaikalleen. Metsikössä vallitsee mieleenpainuva, merkillinen tunnelma niukan valon siivilöityessä tuuheiden neulaskerrosten läpi.

Mustilan kokemusten perusteella lännenhemlokki onkin sukunsa lajeista kestävin, kunhan käytetään sopivaa siemenalkuperää. Maaperän rehevyyden suhteen lännenhemlokki ei vaikuta tavattoman vaateliaalta, mutta taimena se tarvitsee suojapuustoa kevätauringon ja tuulen neulasia kuivattavalta vaikutukselta.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Lännenhemlokki
Heimo: 
Pinaceae
Suku: 
Tsuga
Laji: 
heterophylla
Koko: 
Suomessa täysikokoisena 15–35 m. Kotiseudullaan jopa 70 m.
Kotipaikka: 
Läntinen Pohjois-Amerikka.
Kuvaus: 
Kasvutavaltaan kapean kartiomainen, kookas havupuu, jonka tuuheat oksat ja latvat nuokkuvat sirosti.
Kasvupaikka: 
Puolivarjo–varjo, tuore keskiravinteinen humusmaa.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–III(–V) Mustilan alkuperällä. Eurooppalaiset taimistokannat vyöhykkeellä (I).

Tsuga canadensis - kanadanhemlokki

tsuga_canadensis_yleiskuva_jsaarinen.jpg

Kanadanhemlokki kasvaa laajalla alueella itäisessä Pohjois-Amerikassa. Se on muiden hemlokkien tapaan metsän viimeisen kehitysvaiheen puu, joka nuorena viihtyy varjostavan puuston alla. Varjoon sopeutumisesta kielii sen tuuhea, oksat peittävä neulasisto. Hemlokeille tyypilliseen tapaan kanadanhemlokin latvat ja oksanpäät nuokkuvat sirosti. Puu kasvaa melko hitaasti, mutta siitä tulee vanhemmiten kookas ja leveä. Avonaisella paikalla se haaroittuu ja pensastuu.

Kanadanhemlokki tuotiin Englantiin jo 1600-luvulla. Hemlokiksi se nimettiin, koska sen murskattujen neulasten tuoksu oli samankaltainen kuin myrkkykatkon (Conium maculatum), jonka englanninkielinen nimi on hemlock. Kanadanhemlokki on Keski-Euroopassa suosittu koristepuu, josta on myynnissä lukuisia lajikkeita. Myös Suomessa se on hemlokeista yleisin, joskaan ei kestävin. Meillä myydyt taimet tuodaan tavallisesti Hollannista, eivätkä ne edusta parasta mahdollista alkuperää.

Mustilassa Etelärinteellä kasvaa tiivis, yli satavuotias kanadanhemlokkiryhmä. Puiden alkuperä on tuntematon, mutta ne ovat talvehtineet ankarinakin talvina vain hyvin vähäisin vaurioin. Pohjoisrinteelle on istutettu kanadanhemlokkeja 2000-luvulla käyttäen Mustilan omien keruumatkojen alkuperiä kanadanhemlokin levinneisyysalueen pohjoisreunalta. Osa puista kärsi aluksi latvojen paleltumisesta lumenpinnan yläpuolelta, mutta vahvistuttuaan useimmat ovat lähteneet kasvamaan hämmästyttävän hyvin ja nopeasti.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Kanadanhemlokki
Heimo: 
Pinaceae
Suku: 
Tsuga
Laji: 
canadensis
Koko: 
Suomessa täysikokoisena 7–20 m.
Kotipaikka: 
Itäinen Pohjois-Amerikka.
Kuvaus: 
Leveälatvuksinen, kartiomainen havupuu, jonka latva ja oksien kärjet ovat sirosti nuokkuvia.
Kasvupaikka: 
Puolivarjo–varjo, tuore, keskiravinteinen humusmaa.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–II (III), alkuperä vaikuttaa menestymiseen.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content