Tämän idänvaahteran alalajin sanotaan esiintyvän ainoastaan Japanissa ja sielläkin hyvin pienellä alalla. Mustilaan se on kuitenkin saatu Sahalinin saarelta, jossa sitä myös kasvaa. Idänvaahterasta sen erottaa parhaiten pyöreiden, mutta lähes aina viisiliuskaisten lehtiensä puolesta. Idänvaahteralla liuskoja on seitsemän. Sahalininvaahteran voi sekoittaa myös lähisukulaiseensa kappadokianvaahteraan (Acer cappadocicum), joka taasen on kotoisin Kaukaasian vuoristoseuduilta.
Luonnossa tämä puu kasvaa runsaslumisilla vuoristoseuduilla 10–15 metrin korkuiseksi. Viljeltynä se on kaunis, pyöreälatvuksinen puu, joka keväällä kukkii ennen lehtimistään. Kukinto muistuttaa metsävaahteran (A. platanoides) kellanvihreää kukintoa niin kooltaan kuin väritykseltäänkin.
Tästä vaahterasta on Suomessa vielä hyvin vähän viljelykokemusta, mutta kestäväksi osoittautuvat kannat on syytä huomioida, kun halutaan metsävaahteralle ominaista rehevyyttä ja kaunista lehdistöä ilman vaaraa liian suureksi kehittyvästä puusta. Vasta avautumassa olevat lehdet ovat keväällä kauniin pronssinpunaiset, mikä korostaa hienosti kukkien heleää väriä.
English
Русский
Svenska
Suomi