Skip to main content

Acer spicatum - tähkävaahtera

acer_spicatum_kukka_kumpula_jreinikainen.jpg
acer_spicatum_siemen_jreinikainen.jpg

Tähkävaahtera on itäisessä Pohjois-Amerikassa kasvavista vaahteralajeista pohjoisin. Se kasvaa mantereen yleisenä metsänlaide- ja alikasvospensaana ja sietää melko runsasta varjostusta. Tähkävaahtera on pienikokoinen, pystykasvuinen ja monirunkoinen pensas. Nimensä se on saanut erikoisista pystyistä, tähkämäisistä kukinnoistaan, jotka ovat oksien päästä kynttilän lailla kohoavia, vaaleanvihreitä terttumaisia huiskiloita. Syksyllä näihin tähkiin kehittyvät kauniisti punertavat siemenet.

Suomessa tähkävaahteraa on kasvatettu kauan, mutta hyvin vähän ja sitä tavataan lähinnä vain kasvitieteellisissä kokoelmissa. Se on kuitenkin osoittautunut hyvin kestäväksi lajiksi, jolle löytyisi paikka niin puistoista kuin kotipihoiltakin erityisesti sieltä missä vaaditaan hyvää talvenkestoa.

Mustilassa alkuperältään tuntematon tähkävaahterakanta on selvinnyt ankarimmistakin talvista vaurioitta. Vanhin, lähes satavuotias puumainen tähkävaahtera kasvaa Pähkinärinteessä. Mustilan omilla siemenkeruumatkoilla Kanadan itäosista kerätyistä pohjoisimmista luonnonkannoista kasvatettuja taimia kasvaa pieninä ryhminä eri puolilla Arboretumia.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Tähkävaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
spicatum
Koko: 
Suomessa kehittyy 5–7 metrin mittaan, metsän keskellä jopa 10 m.
Kotipaikka: 
Pohjois-Amerikan itä- ja koillisosat.
Kuvaus: 
Pesasmainen vaahtera, jolla on hieman kurttuiset, 3- tai 5- halkoiset lehdet ja pystyt tähkämäiset kukinnot.
Kasvupaikka: 
Aurinko - puolivarjo, runsasravinteinen, tuore - kostea.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–V (VI) parhailla alkuperillä.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin