Herttavuorenkilpi on takuuvarma maanpeitekasvi ja sitä näkee istutetun paljon ja monenlaisille paikoille. Kiviaidan päällä kuivassa lehdet jäävät pieniksi ja voivat saada voimakkaan punaisen värityksen. Multavalla kasvupaikalla lehdistö on kiiltävän vihreää, korkeaa ja peittävää ja ja säilyy vihreänä talven yli. Mustilassa hyvin menestynyttä herttavuorenkilpeä voi nähdä tien varren perennapenkissä kun lähtee kävelemään Kahvilasta Juhlapaikkaa kohti.
Keväällä kasvuston yläpuolelle nousevat kukinnot ovat väriltään vispipuolukkapuuron punaisia. Perennaistutusten vuorenkilpien kukinnoissa voi nähdä monenlaista väritystä. Tämä johtuu siitä, että viljelyssä on myös muita vuorenkilpilajeja, lajikkeita ja alkuperältään tuntemattomia risteymiä.
Vuorenkilpeä voi tavata yllättävistäkin paikoista. Kun puutarhoista vaikkapa kuljetetaan kasvijätettä luontoon, voi mukaan sattunut juurakonpala lähteä kasvuun. Kun lehdet ovat paksuja ja nahkamaisia, ne eivät heti kuivu ja juurakonpala ehtii kasvattaa juuret.