Sinikukkainen vuorikaunokki on parhaimmillaan puistometsässä, jossa se saa omia aikojaan levitä vapaasti. Jos kasvupaikka ei ole liian ravinteinen, vuorikaunokki leviää maltillisesti maanalaisten rönsyjensä avulla. Kasvutapakin on parempi tällaisilla paikoilla. Nämä edellytykset yhdistyvät Mustilan Pähkinärinteen kuivassa, kivikkoisessa pohjoispäässä, jota lukemattomat vuorikaunokit koristavat kukinnallaan keskikesällä.
Vuorikaunokin kukat ovat kuin suurennetut ruiskaunokin kukat. Niiden vahva sininen väritys voi houkuttaa istuttamaan vuorikaunokin perennaryhmään. Jos kasvualusta on ravinteikas, vuorikaunokki (kuten monet muutkin luonnonperennat) kasvaa yleensä liian rehevästi. Siitä seuraa, että varret lakoavat maahan tai naapurikasvien päälle. Siksi vuorikaunokkia on syytä pitää perennaryhmässä silmällä. Jos tuetaan, tuetaan ajoissa. Varret voidaan leikata kukinnan jälkeen, jolloin kasvi käyttää energiansa uusien versojen kasvattamiseen. Kasvusto pysyy näin kauniina ja rönsytaimia nousee toivottavasti vähemmän.
English
Русский
Svenska
Suomi