Skip to main content

Cladrastis kentukea - lakkipuu

cladrastis_kentukea_ruska_jsaarinen.jpg
cladrastis_kentukea_kukinta_jsaarinen.jpg

Hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva lakkipuu on kotoisin itäisestä Pohjois-Amerikasta, jossa se on uhanalainen luontaisella sirpaleisella alueella pääasiassa Appalakkien vuoristossa. Se on upeimmillaan heinäkuussa kukkiessaan isoin valkoisin, voimakkaasti tuoksuvin, riippuvin kukkatertuin. Kukinta on jaksoittaista eli puu kukkii yleensä joka toinen vuosi.

Puulla on paljon muitakin kauniita ominaisuuksia. Lehdet ovat kirkkaanvihreät ja koostuvat vuorottain asettuneista lehdyköistä, mistä lakkipuu on helppo tunnistaa. Syksyllä lakkipuu saa kauniin, lämpimän keltaisen syysvärin. Runko on vaaleanharmaa ja sileä kuin pyökillä. Puuaines on arvostettua kovuutensa ja kauniin keltaisen värinsä takia.

Lakkipuu on Euroopassa viljeltynä hyvin harvinainen, mutta menestynyt hyvin Etelä-Suomessa asti, Mustilassakin 1930-luvulta lähtien. Pienenä taimena se on talvenarka, sillä se kasvaa nuorena voimakkaasti eikä aina ehdi kunnolla tuleentua talveksi. Yli metrin mittaisena talvenkestävyys paranee, vaikka keväthallat saattavat vaurioittaa isonkin puun lehtiä. Alaville ja kylmille paikoille sitä ei siis kannata istuttaa, vaan muun puuston tai rakennusten suojaan, ei ainoastaan hallojen takia vaan myös siksi, että teräväkulmaiset oksat repeilevät helposti kovassa tuulessa.

Lakkipuusta on olemassa vaaleanpunakukkainen lajike 'Perkins Pink'. Se on vielä vaikeammin saatavissa kuin tavallinen valkokukkainen lakkipuu.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Lakkipuu
Heimo: 
Fabaceae
Suku: 
Cladrastis
Laji: 
kentukea
Koko: 
5–10 m.
Kotipaikka: 
Itäinen Pohjois-Amerikka, Appalakit, Kentucky, Tennessee ja Pohjois-Carolina. Alabamassa tavataan muunnosta Cladrastis kentukea f. tomentosa, jossa lehtien alapinta on karvainen.
Kuvaus: 
Pieni tai keskikokoinen puu, lehtilapa 20–30 cm, parilehdykkäinen, 7–9-lehdykkäinen, lehdykät vuorottain (!). Keltainen syysväri. Kuori sileä, vaaleanharmaa, valkoiset tuoksuvat kukat. Syömäkelvottomat palkohedelmät ehtivät Suomessa kypsyä vain lämpiminä kesinä.
Kasvupaikka: 
Aurinko–puolivarjo, runsasravinteinen, tuore, multava maa.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–II (III). Nuorena talvenarka ja myöhemminkin herkkä keväthalloille.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin