Skip to main content

Juglans ailantifolia (Juglans mandshurica var. sachalinensis) - japaninjalopähkinä

juglans_ailanthifolia_kukka_kumpula_jreinikainen.jpg

Kaukoidästä kotoisin oleva japaninjalopähkinä on aurinkoisilla, kosteilla ja ravinteikkailla paikoilla viihtyvä keskikokoinen tai kookas, leveälatvuksinen puu. Parilehdykkäiset lehdet ovat mieleenpainuvan suuria, jopa 80 cm mittaisia. Hedelmä on 4 cm pituinen kovakuorinen, pyöreä syötävä luumarja, "pähkinä".

Japaninjalopähkinä ja mantšurianjalopähkinä (J. mandshurica) ovat lähisukulaisia, ja niiden erottaminen toisistaan on asiantuntijallekin vaikeaa. Ainoa selkeä erottava tuntomerkki on pähkinä, joka japaninjalopähkinällä on muodoltaan pyöreä, mantšurianjalopähkinällä soikea.

Aitoa japaninjalopähkinää kasvaa Mustilassa ainoastaan nuorina puina Puistokahvilasta Pähkinärinteelle johtavan polun varrella. Ne on istutettu vuonna 1999 kuusivuotiailla taimilla, jotka ovat viljeltyä alkuperää Habarovskista.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Japaninjalopähkinä
Heimo: 
Juglandaceae
Suku: 
Juglans
Laji: 
mandshurica
Muunnos (var.): 
sachalinensis
Koko: 
6–12 m.
Kotipaikka: 
Japani, Sahalinin saari.
Kuvaus: 
Laajalatvuksinen, olemukseltaan eksoottinen suurilehtinen puu. Tummanvihreät, päältä kiiltävät päätöpariset, runsaslehdykkäiset lehdet ovat jopa 80 cm pituiset.
Kasvupaikka: 
Aurinko, runsasravinteinen, tuore, runsashumuksinen. Vaatelias maan multavuuden suhteen. Latvus vaatii runsaasti tilaa kehittyäkseen parhaimmilleen.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–III (IV), vaihtelee alkuperän mukaan.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin