Skip to main content

Lamiastrum galeobdolon - keltapeippi

Vihreänkirjava lehtimatto herättää ihmetystä Mustilassa Atsalearinteen ja Terassin liepeillä. Keski-Euroopasta kotoisin olevasta keltapeipistä viljellään tavallisesti muotoja, joilla on lehdissä vaalea kuvio. Keltapeippi kasvattaa maata pitkin pitkiä rönsyjä, jotka juurtuvat nivelkohdistaan maahan. Rönsyt muodostavat vähitellen peittävän ja tiheän verkoston. Keltapeippi kukkii keväällä keltaisin huulikukin. Pystyt kukkavarret kohoavat lehdistön yläpuolelle pölyttäjähyönteisiä houkuttelemaan.

Keltapeippi on varjossa kasvaessaan parhaimmillaan, auringossa sen lehdet haalistuvat. Onnistunein lopputulos saadaan, jos varjopaikalla kasvaa keltapeipin lisäksi muitakin maanpeitekasveja, joilla on samanlaiset kasvupaikkavaatimukset. Silloin erilaisista lehtimuodoista ja vihreän sävyistä muodostuu hieno mosaiikki.

Keltapeipin voi perennakirjoista löytää myös nimellä Lamium galeobdolon tai Galeobdolon luteum, sillä sitä on vaihtelevasti sijoitettu molempiin sukuihin. Lamiastrum-sukunimen voisi suomentaa "Lamiumia muistuttavaksi".

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Keltapeippi
Heimo: 
Lamiaceae
Suku: 
Lamiastrum
Laji: 
galeobdolon
Koko: 
15 cm, kukinnot 30 cm.
Kotipaikka: 
Luonnonvarainen Keski-Euroopassa, Suomessa joskus viljelyjäänteenä.
Kuvaus: 
Maanpäällisten rönsyjen avulla leviävä maanpeitekasvi, jolla on keltaiset kukat.
Kasvupaikka: 
Puolivarjo–varjo, keski- tai runsasravinteinen, tuore, multava maa.
Menestyminen: 
Kestävä.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin