A. F. Tigerstedt mainitsee kuusilajin Picea meyeri vuonna 1921 julkaistussa Havupuut-kirjassaan. Hän luetteli Mustilan Kotikunnaalta puuttuvia kiinalaisia kuusilajeja ja päätti virkkeen sanoihin: ”joista vähitellen yksi toisensa jälkeen voitaneen saada [Mustilaan]”. Joillakin lajeilla on mennyt kenties kauemmin kuin valtioneuvos osasi arvellakaan: meyerinkuusi istutettiin arboretumiin vasta 1991.
Kiinan pohjoisista maakunnista kotoisin oleva meyerinkuusi muistuttaa suuresti kiinankuusta (P. asperata), ja sillä on samaan tapaan siniharmaat neulaset. Meyerinkuusi ei kärsi sienitaudeista pohjoisamerikkalaisen okakuusen (P. pungens) tavoin, ja siitä on tullut nopeasti suosittu koristepuu etenkin Yhdysvaltojen kosteakesäisillä alueilla. Suomessa sitä ei ole kasvatettu juuri lainkaan. Mustilan meyerinkuuset kasvavat Alppiruusulaakson eteläreunassa ja ovat kasvaneet todella hitaasti karulla, kuivalla kasvupaikallaan, mutta eivät koskaan ole kärsineet talvipakkasista.
English
Русский
Svenska
Suomi