Skip to main content

Picea pungens - okakuusi

picea_pungens_glauca_jreinikainen.jpg

Okakuusi kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikassa eteläisessä Kalliovuoristossa 1800–3400 metrin korkeudessa muun muassa douglaskuusen (Pseudotsuga menziesii), engelmanninkuusen (P. engelmannii) ja lännenpihdan (Abies lasiocarpa) kanssa. Sen kasvupaikkoina ovat valoisat vuoristometsät, ja se viihtyy hyvin myös kuivahkoilla mailla. Syväjuurisena se on hyvin myrskynkestävä. Monin paikoin neulasissa näkyy voimakkaana eteläisten vuoristoseutujen havupuille ominainen siniharmaa vahapeite.

Okakuusen kasvutapa on tuuhea ja säännöllisen kartiomainen. Latvus on varsinkin nuorena kauniin kerroksellinen. Puu on vankkahaarainen ja oksat ovat vaakasuoria. Hyvä tuntomerkki ovat erityisen jäykät ja neulanterävät neulaset, jotka ovat pitkähköjä, käyristyneitä ja siirottavat ilman selkeää jakausta sivuille ja ylös. Neulasten väri vaihtelee vihreästä harmaanvihreään ja sinertävään.

Suomessa okakuusi ränsistyy metsään istutettuna nopeasti valonpuutteeseen, mutta puistoissa ja puutarhoissa se menestyy erinomaisesti. Hopeakuusena tunnettu siniharmaa värimuoto (f. glauca) on Etelä- ja Keski-Suomen käytetyimpiä koristehavupuita. Okakuusesta on myös kasvatettu lukuisia kasvumuodoltaan ja neulasten väritykseltään poikkeavia lajikkeita.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Okakuusi
Heimo: 
Pinaceae
Suku: 
Picea
Laji: 
pungens
Koko: 
Suomessa täysikokoisena 10–20 m, kotiseudullaan kookkaampikin.
Kotipaikka: 
Pohjois-Amerikan Kalliovuorten eteläosa.
Kuvaus: 
Tuuhea, vankkahaarainen ja säännöllisen kartiomainen. Neulaset ovat tukevia, jäykkiä ja teräviä. Niiden väri vaihtelee harmaanvihreästä sinertävänvihreään.
Kasvupaikka: 
Aurinkoinen, runsasravinteinen, tuore, multava tai hiekka- ja sorapitoinen. Ränsistyy varjossa.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–VI.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin