Skip to main content

Pinus contorta var. latifolia - kontortamänty

pinus_contorta_yk_bc_jreinikainen.jpg

Kontortamänty on kotoisin kapealta pohjois-etelä-suuntaiselta vyöhykkeeltä Kalliovuorilta Pohjois-Amerikan länsiosista. Se on kapeahkolatvainen kaksineulasmänty, jonka hyvänä tuntomerkkinä ovat metsämäntymme (P. sylvestris) neulasia pitemmät, paksummat ja kierteiset, väritykseltään kelmeänvihreät neulaset. Puun runko on ohutkuorinen ja tummanharmaa, kuusen runkoa muistuttava, vailla kotimaiselle männylle ominaista punerrusta tai iän myötä muodostuvaa kilpikaarnaa. Kontortamänty on kulojen jälkeen leviävä pioneeripuu, jonka kävyt yleensä avautuvat vasta metsäpalon jälkeen.

Kontortamäntyä, joka tunnettiin aiemmin murraynmäntynä (P. murrayana), on Suomessa viljelty ulkomaisista havupuista lehtikuusen jälkeen eniten. Sitä on kasvatettu lähinnä talousmetsinä nopeakasvuisuutensa ja savimaallekin soveltuvan juuristonsa johdosta, ja sen suosio on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Laajamittaiseen metsätalouskäyttöön se ei ole vakiintunut, ja koristepuunakin se on jäänyt kuriositeetiksi.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Kontortamänty
Heimo: 
Pinaceae
Suku: 
Pinus
Laji: 
contorta
Muunnos (var.): 
latifolia
Koko: 
Suomessa täysikokoisena 15–25 m. Kotiseudullaan jopa 40 m.
Kotipaikka: 
Pohjois-Amerikan länsiosat.
Kuvaus: 
Kapealatvuksinen, harmaarunkoinen kaksineulasmänty. Erittäin tummanvihreät, 3-5 cm pituiset, kierteiset neulaset. Kovat kävyt, joiden kilvissä on usein terävä ota, säilyvät puissa pitkään avautumattomina. Ei muodosta kilpikaarnaa.
Kasvupaikka: 
Aurinkoinen–puolivarjoisa, keskiravinteinen, kuiva kasvupaikka. Hiekka- tai soramaa soveltuu hyvin, pärjää turve- ja savimaillakin.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–VII (VIII?), alkuperästä riippuen.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin