Skip to main content

Prunus maackii - tuohituomi

prunus_maackii_runko_jreinikainen.jpg

Tuohituomi ei kukintansa puolesta vedä vertoja kotimaiselle tuomelle, mutta se on silti todella huomiotaherättävä puu oksien ja rungon näyttävän kuoren vuoksi. Se on kauniin kellertävän-kuparinruskeaa ja hohtavakiiltoista ja irtoaa tuohimaisesti liuskoina.

Tuohituomi on nopeakasvuinen, juurivesaton ja oraton, ei korkea, mutta vanhemmiten hyvin leveälatvuksinen puu. Sen ominaisuuksiin kuuluu monien Prunus-suvun puiden tapaan kasvattaa useampia sivuoksia samasta kohtaa runkoa, jolloin paksut oksat herkästi murtuvat myrskyissä ja lumen painosta. Toisaalta vänkkyräinen rauniopuu näyttää veistokselliselta vielä pitkään puun ohitettua elinvoimaisten nuoruusvuosiensa loiston. Syysväri on komean keltainen ja lehdet putoavat varhain.

Tuohituomea kasvatettiin Suomessa pitkään ainoastaan kokoelmissa, kunnes sen taimituotanto käynnistyi 1970-luvun alussa. Mustilaan tuohituomi oli istutettu jo 1910-luvulla ja suurin yksilö oli 1959 yli 30 cm rungon halkaisijaltaan. Nyt sitä kasvaa arboretumissa useaa alkuperää, jotka muun muassa runkojensa värin suhteen eroavat toisistaan.

Venäläinen Mitšurin risteytti tuohituomen hapankirsikan (P. cerasus) kanssa. Hedelmät olivat kooltaan risteytysvanhempiensa välimuotoja. 

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Tuohituomi
Heimo: 
Rosaceae
Suku: 
Prunus
Laji: 
maackii
Koko: 
6–10 m puu.
Kotipaikka: 
Koillis-Kiina, Korea, Venäjän Kaukoitä.
Kuvaus: 
Hyvin talvehtiva, merkittävä koristepuu, joka viihtyy monenlaisilla paitsi ei kuivilla ja karuilla kasvupaikoilla. Puun primaareja sivuoksia saattaa joutua hyvän rakenteen kehittämiseksi leikkaamaan, mutta se on tehtävä huolella ja oikeilla työvälineillä, oksakulmien ja oksankauluksien (kynnäs) rakenteen vuoksi.
Kasvupaikka: 
Aurinko–puolivarjo, tuore tai märkä, runsasravinteinen. Sietää savea.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–V.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin