Ussurinpäärynä kasvaa luontaisena metsäpuuna Pohjois-Kiinassa, Koreassa ja Venäjän Kaukoidässä Ussurin alueella. Kotiseudullaan se voi kasvaa yli kymmenmetriseksi, mutta Suomessa se näyttää jäävän selvästi pienemmäksi. Puu kukkii valkoisin kukin lehtien puhjetessa varhain keväällä, Mustilassa säistä riippuen toukokuun puolenvälin tienoilla. Syksyllä se saa yksilöstä riippuen parhaimmillaan loistokkaan oranssin tai punaisen syysvärin.
Ussurinpäärynä on villipäärynöistä talvenkestävin, ja se on talvehtinut moitteettomasti Oulun seudulla asti. Toisaalta Etelä-Suomessa, myös Mustilassa, kookkaitakin puita on kuollut äkillisesti keskellä kesää. Vakaaseen mannerilmastoon tottuneet puut innostuvat kasvuun pitkien suojasäiden aikana ja kuorenalainen jälsikerros jäätyy seuraavan pakkasjakson aikana. Tuho paljastuu vasta puun lähdettyä kasvuun. Etelä- ja Lounais-Suomessa olisikin vältettävä liian mantereisia ussurinpäärynän siemenalkuperiä.
Ussurinpäärynän pienehköt, pyöreät hedelmät ovat erittäin happamia eivätkä kelpaa sellaisenaan syötäväksi, mutta niistä saa herkullista, kirpeää mehua. Venäjällä ussurinpäärynää on jo pitkään risteytetty puutarhapäärynöiden kanssa. Näin on saatu maukkaita ja talvenkestäviä päärynälajikkeita kuten 'Lada', Tšisovskaja' ja 'Kafedralnaja', joita on viime vuosina kokeiltu menestyksellisesti Suomessakin. Kiinalaisia ussurinpäärynälajikkeita ei länsimaissa juuri ole kasvatettu.