Sypressikasvien (Cupressaceae) heimoon lukeutuva hibatuija on sukunsa ainoa edustaja. Sen lähimpiä sukulaisia ovat tuijat (Thuja), joista se eroaa lähinnä pyöreiden käpyjensä osalta. Silmiinpistävin hibatuijan ominaisuus on kuitenkin sen suurisuomuisten lehvien kiiltävän muovimainen pinta, jota korostaa vielä alapintojen valkoharmaa kuviointi. Keinotekoisen oloinen ulkonäkö on tehnyt puusta hyvin suositun puutarhakasvin, eikä suosiota suinkaan vähennä hibatuijan hidaskasvuisuus ja tuuhean lehvästön ympäri vuoden tummanvihreänä säilyvä väri.
Japanissa hibatuija oli yksi "Kison viiden pyhän puun" ryhmään kuuluvista puulajeista, joiden kaataminen kiellettiin 1700-luvulla ja puut varattiin vain keisarillisen perheen ja uskonnollisten rakennusten tarpeisiin. Kotimaassaan puu kasvaa vuoristojen keskirinteillä ulottaen luontaisen kasvualueensa Hokkaidon eteläkärkeen.
Suomessa hibatuijaa nähdään useimmin kukka-asetelmissa leikkovihreänä. Hibatuija pärjää etelärannikolla ulkonakin hyvin kasvaen hitaasti muutaman metrin korkuiseksi puuksi. Sisämaassa se saattaa kylmimpinä talvina paleltua lumirajaan. Mustilassa kasvaa useita vanhoja pensaita, jotka ovat 1–1,5 metriä korkeita, ja kaksi puumaistakin yksilöä. Ilmeisesti suojainen kasvupaikka on auttanut niiden talvehtimista.
English
Русский
Svenska
Suomi