Skip to main content

Ulmus americana - valkojalava, amerikanjalava

ulmus_americana_runko_jsaarinen.jpg

Amerikanjalava eli valkojalava on Pohjois-Amerikassa kasvavista kuudesta jalavalajista kaikkein laajimmalle levinnyt. Sen luontainen esiintymisalue kattaa käytännössä koko Pohjois-Amerikan itäosan Kalliovuorille asti lukuunottamatta vuoristoja, ylänköjä ja kylmintä havumetsävyöhykettä. Se viihtyy parhaiten kosteissa laaksoissa ja tulvaniityillä, mutta tulee viljeltynä toimeen kuivemmillakin mailla.

Ulkonäöltään kotimaista kynäjälavaamme (Ulmus laevis) muistuttava valkojalava kasvaa kotiseudullaan yli 30 metriä korkeaksi puuksi. Sen luonteenomaisen, leveän suppilomaisen latvuksen alle jää viihtyisä, vilpoinen varjo. Aikaisin syksyllä kellastuvat lehdet saavat kullankeltaisen syysvärin. Soikeat lehdet ovat pinnaltaan sileät. Hedelmä on samantyyppinen keskellä kesää kypsyvä siipipalteinen pähkylä kuin kotoisella kynäjalavillamme.

Nopeakasvuinen, kauniinmuotoinen valkojalava on suosituimpia puistopuita kotiseuduillaan. Suomessa sitä on kasvatettu kauan mutta hyvin harvinaisena. Mustilan Ulsike-tutkimusprojektin kasveista amerikanjalava on yksi parhaiten menestyneistä.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Valkojalava
Heimo: 
Ulmaceae
Suku: 
Ulmus
Laji: 
americana
Koko: 
10–20 m.
Kotipaikka: 
Itäinen Pohjois-Amerikka.
Kuvaus: 
Nopeakasvuinen, talvenkestävä lehtipuu, jonka latvusmuoto on kanttarellimainen.
Kasvupaikka: 
Aurinko–puolivarjo, runsasravinteinen, tuore.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–IV.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin