Herttavirmajuuren kukinto muistuttaa meillä luonnonvaraisten rohtovirmajuuren (V. officinalis) ja lehtovirmajuuren (V. sambucifolia) kerrannaisviuhkoa. Tiheä kukinto muodostuu keskikesällä pienistä kukista, jotka ovat vaaleanpunaisia tai lähes valkoisia. Kotimaisilla virmajuurilla lehdet ovat parilehdykkäiset, kun taas herttavirmajuuren lehdet ovat yhtenäiset ja herttamaiset.
Viehättävät kukinnot, jämäkät varret ja kaunis lehdistö tekevät herttavirmajuuresta mainion perennan, jota on helppo yhdistää ryhmissä muiden perennojen kanssa. Mustilassa se näyttää menestyvän erinomaisesti myös metsäpuutarhaoloissa makedonianmäntyjen katveessa.
Valeriaana on ikivanha lääkeaine, jota on käytetty rauhoittamaan ja unilääkkeenä. Virmajuurikasvien isossa joukossa on muutamia, joita hyödynnetään lääketarkoituksessa. Tunnetuin on rohtovirmajuuri mutta myös herttavirmajuurta käytetään. Valeriaanaa saadaan virmajuurikasvien juurista.
English
Русский
Svenska
Suomi