Skip to main content

UKK: 13. Eleutherococcus senticosus - venäjänjuuri

Luontainen levinneisyys

Venäjänjuuri on kotoisin Kaukoidästä, jossa sitä esiintyy laajalla alueella Kiinassa, Korean niemimaalla, Venäjän itäosissa Ohotanmeren eteläpuolella ja Sahalinin saarella sekä Japanissa Hokkaidon saarella.

Lajikuvaus

Laji on melko pystyhaarainen pensas, jonka haarat ovat piikkisiä. Se kasvaa 1-2 metrin pituiseksi. Lehdet ovat yleensä 5-lapaisia. Niihin kehittyy kellertävä syysväri. Kukinnot ovat melko vaatimattoman näköisiä ja kukkivat kesä-heinäkuun vaihteessa. Hedelmät sen sijaan ovat näyttäviä ja koristeellisia mustia marjoja, joita syntyy pallomaisiin nuokkuviin terttuihin.

Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla

Venäjänjuuri on menestynyt meillä I-II-vyöhykkeillä, mutta se saattaa menestyä huomattavasti tätä pohjoisempanakin. Valitettavasti tämän lajin kasvit ovat meillä tuntematonta alkuperää, vaikka ne todennäköisesti ovatkin peräisin Koreasta. Joka tapauksessa olisi mielenkiintoista kokeilla jotakin hyvin pohjoista alkuperää ja verrata sitä nykyisin viljelyssä oleviin kantoihin. Meillä venäjänjuuri on hyvin harvinainen, ja sitä viljellään lähes yksinomaan kokoelmissa. Maailmalla se on myös hyvin harvoin viljelty laji.

Käyttö

Venäjänjuuren lähisukulainen (E. sieboldianum) mainitaan erittäin kestäväksi kaupunkisaasteita vastaan. Tätä ominaisuutta voisi kokeilla meilläkin, sillä sukulaislaji ei vaadi juuri lainkaan hoitoa esim. tienvarsilla. Muuten lajia voitaisiin käyttää yksittäispensaana.

Kasvupaikkavaatimukset

Venäjänjuuri on melko vaatimaton kasvupaikan valoisuuden suhteen. Se menestyy puolivarjossa ja auringossa. Kasvupaikan viljavuuden suhteen se sen sijaan on vaatelias ja haluaa syvämultaista, kuohkeaa maata menestyäkseen hyvin.

Lisäys ja taimikasvatus

Venäjänjuurta voidaan lisätä siemenestä tai juuripistokkaista. Siemenlisäys on hankalaa, sillä lajin siemen on syvässä lepotilassa ja vaatii lämmin- ja kylmäkäsittelyt peräkkäin ennen itämistä. Siemen kylvetään alkukesällä ulos ja kylvös peitetään ohuelti niin, että siemen juuri peittyy. Kylvöksen päälle lisätään haihtumista estävä kerros kuoriketta, rahkasammalta tms. Kylvös jätetään ulos suojaan paahteelta ja kuivumiselta seuraavaan kesään saakka. Siemen itää melko korkeassa lämpötilassa ja kylvös kannattaa idättää kasvihuoneessa +22 °C lämmössä. Taimet kehittyvät aluksi hyvin hitaasti, eivätkä ne ensimmäisen kasvukauden jälkeen ole juuri muutamaa senttiä korkeampia. Ne ovat myös tällaisina taimina talvehtineet astioissa tai kennoissa huonosti ulkona. Toisena vuonna ne kasvavat enemmän ja selviävät talvesta ulkona normaalisti. Juuripistokkaista taimia on helppo lisätä ja ne ovat nopeita tuottaa. Pistokkaat voidaan ottaa myöhään syksyllä ja talvettaa kylmävarastossa tai keväällä heti roudan sulamisen jälkeen, jolloin ne voidaan heti ottaa viljelyyn. Suomessa on toistaiseksi niin vähän emokasveja, että siemenkylvöä pitäisi jatkaa emojen tuottamiseen. Kaupallinen viljely siemenestä lisättynä vaikuttaa järjettömältä.
 

Kasvin perustiedot
Suku: 
Eleutherococcus
Laji: 
senticosus

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin