Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-95-068
alkuperä: tuntematon
Japaninmagnolia on kotoisin Japanista, ja sen on todettu olevan meillä kestävä. Lajia on viljelyssä kuitenkin hyvin vähän sen koristeellisuudesta huolimatta, joten se on varmasti kiinnostava etsittäessä lajin menestymisalueiden rajoja.
Japaninmagnolia on suuri pensas, joka saavuttaa vasta vanhana, 10-20-vuotiaana lopullisen muotonsa. Se kukkii etenkin siemenestä lisättynä verrattain myöhäisellä iällä valkoisin kukin ennen lehtien puhkeamista. Kukat ovat miedosti tuoksuvia. Eteläisessä Suomessa kukinta osuu vapun tienoille. Tämä laji on meillä kestävimpänä pidetty lehdettömänä kukkiva magnolialaji.
Laji on jopa 5 metriä korkea, leveä pensas. Lehdet eivät saa erityistä syysväriä, mutta varisevat yleensä pronssinhohtoisina. Japaninmagnolia sietää hyvin erilaisia kasvualustoja, jopa runsasta kalkkia. Magnoliat viihtyvät myös maaperässä, jossa on runsaasti maatuvaa orgaanista ainesta. Typpipitoinen, mutta hapan tammen tai vaahteran lehtikarike on magnoliaharrastajien mielestä oivallinen maanparannusaine. Laji viihtyy parhaiten lämpimällä, suojaisalla paikalla. On huolehdittava suojauksesta liian aikaista kasvuunlähtöä vastaan, jolloin kukinta saattaa olla vaarassa. Arkoina pidetyt lajit, kuten japaninmagnolia hyötyvät suojauksesta nimenomaan pohjoistuulia vastaan. Arkoja lajeja voidaan myös kasvattaa muun kasvillisuuden suojassa, mikäli ne eivät varjosta viljeltävää lajia liiaksi. Magnoliat eivät pidä leikkaamisesta, jota pitäisi välttää.
Magnolialajien siemen ei idä ilman pitkää kylmäkäsittelyjaksoa. Siemen kestää huonosti kuivumista, joten se suositellaan kylvettäväksi heti, jolloin itäminen tapahtuu pääasiassa kylvöä seuraavana keväänä tai alkukesällä.
English
Suomi
Русский
Svenska