Skip to main content

Phellodendron

Phellodendron amurense - amurinkorkkipuu

phellodendron_amurense_runko_pietari_jreinikainen.jpg

Amurinkorkkipuu kasvaa luontaisena Kaukoidässä Korean niemimaalla, Kiinassa sekä Venäjällä. Se esiintyy yhdessä muiden lehtipuiden sekä vaativien havupuiden seurassa runsasravinteisissa rinnemetsissä ja jokilaaksoissa.

Leveä, maalauksellinen kasvutapa, koristeellinen rungon kuori ja rehevä lehvästö tekevät korkkipuusta yhden kauneimmista koristepuista Suomen oloissa. Upeimmillaan korkkipuut ovat syksyllä värjäytyessään loistavaan, vaaleankeltaiseen syysväriin. Väriloisto kestää vain hetken, sillä lehdet putoavat ensimmäisten pakkasöiden jälkeen.

Korkkipuun pienet vaaleanvihreät kukat eivät herätä huomiota, mutta syyskuussa kypsyvät mustat, öljyiset syömäkelvottomat marjat ovat näyttävät. Lehdissä ja marjoissa on voimakas aromaattinen tuoksu. Korkkipuu onkin sukua sitruspuille, ei korkkitammelle (Quercus suber), josta pullonkorkit tehdään. Tosin myös korkkipuun paksua, korkkimaista kaarnaa on Itä-Aasiassa joskus käytetty korkin valmistamiseen.

Korkkipuu on suotta talvenaran puun maineessa. Mustilassa vanhat puut ovat selvinneet ongelmitta sekä sotatalvien että 1980-luvun puolivälin kovista pakkasista. Syytä on kuitenkin käyttää riittävän talvenkestäviä alkuperiä ja kasvattaa taimet suojatuissa oloissa. Vakaaseen ilmastoon ja lämpimään kesään tottuneet korkkipuut ovat näet nuorena herkkiä sekä keväthalloille että syyspakkasille. 

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Amurinkorkkipuu
Heimo: 
Rutaceae
Suku: 
Phellodendron
Laji: 
amurense
Koko: 
6–15 m. Luonnossa jopa 30 m.
Kotipaikka: 
Luontaisena laajalla alueella Koillis-Kiinassa, Koreassa ja Venäjän Kaukoidässä.
Kuvaus: 
Leveäksi kasvava puu, jonka rungon kuori on paksu ja korkkimainen. Lehdissä ja hedelmissä on voimakas aromaattinen tuoksu. Komea syysväri.
Kasvupaikka: 
Aurinkoinen kasvupaikka ja runsasravinteinen, tuore kasvualusta, halloilta suojaisalla paikalla.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–II (III). Nuorena altis kevät- ja syyshallavaurioille.

Phellodendron sachalinense - sahalininkorkkipuu

phellodendron_sachalinense_kumpula_jsaarinen.jpg

Sahalininkorkkipuu kasvaa Sahalinin saarella ja Japanin pohjoisosissa ja se luetaan usein amurinkorkkipuun maantieteelliseksi muunnokseksi (Phellodendron amurense var. sachalinense). Korkkipuulajien erot ovat pieniä. Sahalininkorkkipuun kuoren korkkikerros on ohuempi, lehdet suuremmat ja lehdykät pyöreämmät kuin amurinkorkkipuulla, nuoret oksat punaruskeat ja silmut karvattomat. Sukunsa lajeista se on voimakaskasvuisin ja lyhytaikaisten kasvatuskokemusten perusteella nähtävästi myös talvenkestävin.

Korkkipuut ovat nuorina arkoja paleltuen usein ensimmäisinä vuosina lumirajaan, mutta muutaman vuoden kuluttua niiden kasvurytmi rauhoittuu ja talvenkestävyys paranee. Sahalininkorkkipuu on kotoisin alueelta, jolla ilmasto ei ole niin mantereinen kuin amurinkorkkipuun luontaisilla kasvupaikoilla, joten se todennäköisesti sopeutuu Suomen puolimereiseen ilmastoon jopa paremmin.

Leveän maalauksellinen kasvutapa ja puun rehevä lehvästö nostavat korkkipuut kauneimpien koristepuidemme joukkoon. Niillä on monia hyvän koristepuun ominaisuuksia, ja upeimmillaan ne ovat varhaisessa syysvärissään, mustien marjojensa koristamina.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Sahalininkorkkipuu
Heimo: 
Rutaceae
Suku: 
Phellodendron
Laji: 
sachalinense
Koko: 
8–16 m.
Kotipaikka: 
Sahalinin saari, Pohjois-Japani.
Kuvaus: 
Rungon kuori sileä, ei korkkimainen. Lehti muodostuu 5–13 lehdykästä. Mausteisesti tuoksuvat lehdet saavat hyvillä paikoilla erittäin kauniin keltaisen syysvärin. Korkkipuun hedelmä on musta marja, joka kypsyy syyskuussa.
Kasvupaikka: 
Aurinkoinen, halloilta suojaisa kasvupaikka ja runsasravinteinen, tuore kasvualusta.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–III (IV).

UKK: 26. Phellodendron amurense - amurinkorkkipuu

Luontainen levinneisyys

Amurinkorkkipuu, johon tässä luetaan kuuluvaksi myös sen Sahalinin saarella esiintyvä maantieteellinen rotu (P.sachalinense, P. amurense var. sachalinense) kasvaa Kaukoidässä Korean niemimaalla, Kiinassa sekä Venäjällä sekä Sahalinin saarella. Se esiintyy yhdessä muiden lehtipuiden kanssa sekä vaativien havupuiden seurassa runsasravinteisissa rinnemetsissä ja jokilaaksoissa.

Lajikuvaus

Amurinkorkkipuu kasvaa luontaisesti 20 metrin pituiseksi, mutta viljelyssä se jää hieman pienemmäksi, 12-15 m pituiseksi. Hyvällä kasvupaikalla latvus levittyy vähintään samanmittaiseksi, usein puu on pituuttaan leveämpi. Rungon kuori on paksu ja korkkimainen, vanhemmiten erittäin koristeellinen. Lehti muodostuu 5-13 lehdykästä ja kasvaa parikymmensenttiseksi. Puu on hyvin aromaattinen ja erityisesti lehdissä on voimakas mausteinen tuoksu. Lehdet saavat hyvillä paikoilla erittäin kauniin keltaisen syysvärin. Korkkipuun hedelmä on musta marja, joka kypsyy syyskuussa.

Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla

Amurinkorkkipuuta ja sen lähilajeja on meillä viljelty pitkään ja ne ovat menestyneet I-II-vyöhykkeillä. Vaikka Suomessa on tällä hetkellä ainakin neljä eri kantaa viljelyssä, tulisi silti jatkaa ponnisteluja parhaimman mahdollisen alkuperän löytämiseksi meille. Mustilaan on hiljattain saatu hyvin lupaava kanta Sahalinilta, joka taimivaiheessa näyttää olevan muita kantoja kestävämpi. Levinneisyysalueeseen verrattuna korkkipuuta pitäisi voida viljellä nykyistä pohjoisempana, esimerkiksi III-vyöhykkeellä. Muualla maailmassa korkkipuut ovat suhteellisen vähän viljeltyjä. USA:ssa niitä on kokeiltu katupuina, mutta tulokset eivät ole olleet rohkaisevia.

Käyttö

Amurinkorkkipuu sopii hienosti yksittäispuuksi tai ryhmiin, kujanteisiin yms. Lue lisää »

Kasvin perustiedot
Suku: 
Phellodendron
Laji: 
amurense

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content