Pohjois-Amerikassa kasvaa yli 70 tammilajia, joista kaikkein laajimmalle on levinnyt suuri ja majesteettinen takiaistammi. Suurikokoista terhoa kannattelevan kehdon reuna on takiaismaisesti karvainen, mistä puu on saanut suomenkielisen nimensä.
Parhailla kasvupaikoilla takiaistammi saattaa kasvaa lähes 40 metrin korkuiseksi, mutta karuimmilla paikoilla se jää pienikokoiseksi ja vänkkyräiseksi. Usein oksiin muodostuu runsaasti leveitä korkkipalteita, jotka korostavat puun karua ja piikkistä yleisilmettä.
Kotimaassaan takiaistammi on merkittävä lehtipuu, jonka teollinen käyttö on laajaa. Puutavarasta tehdään muun muassa tynnyreitä alkoholijuomien säilytykseen. Suuret terhot kelpaavat paitsi eläinten myös ihmisten ravinnoksi. Parhaiden puiden terhot kelpaavat murskattuna leipä- tai kakkutaikinan jatkeeksi jopa sellaisenaan, mutta yleensä muutama liotuskerta on tarpeen parkkiaineiden poistamiseksi.
Suomessa takiaistammen menestyminen on ollut vaihtelevaa. Mustilan keruumatkojen äärimmäisen pohjoiset takiaistammet menestyvät hyvin Oulussa, mutta riutuvat arboretumin omissa istutuksissa. Kenties mantereisesta ilmastosta kotoisin oleva takiaistammi menestyy paremmin maan itä- ja pohjoisosissa, tai vaatisi toisenlaista maaperää kuin Mustilassa.
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-93-305
alkuperä: Morden, Manitoba, Kanada 49 10' x 98 10'
Kotoisin Pohjois-Amerikan keski- ja koillisosista rajoittuen pohjoisessa Manitoban eteläosaan, idässä Quebecin eteläosaan, etelässä Kentuckyyn ja Missouriin tehden hämmästyttävän harppauksen aina Meksikonlahdelle saakka Teksasissa. Lännessä kasvualue seuraa karkeasti Colorado-jokea. Takiaistammi on Pohjois-Amerikan yli 70 tammilajista kaikkein laajimmalle levinnyt. Se kuuluu ns. valkotammiin, kuten kotoinen tammemmekin, eli sen hedelmä kypsyy samana kasvukautena.
Takiaistammi on suurimpia ja majesteettisimpia Pohjois-Amerikan tammista. Parhailla kasvupaikoilla se saattaa kasvaa jopa 50 m korkeaksi. Kanadassa se jää pienemmäksi säilyttäen silti tunnusomaisen ulkomuotonsa. Poiketen kotimaisesta tammesta, joka lienee jaloista lehtipuistamme kasvupaikkansa suhteen kaikkein vaatimattomin, hakeutuu takiaistammi mieluiten syvämultaisille, ravinteikkaille maille.
Lehdet puhkeavat verraten myöhään. Ne ovat n. 15 cm pitkät, tummanvihreät ja yläpinnaltaan heikosti kiiltävät. Tunnusomainen piirre on lehden alaosan syväuurteisuus, joka saattaa vaihdella alkuperän ja kasvupaikan mukaan huomattavastikin. Syysväri on keltainen tai ruskea. Hedelmä on terho, jopa 3 cm mittainen ja suurikokoisin Pohjois-Amerikassa tavattavilla tammilla. Sen sanotaan olevan herkullinen. Takiaistammen tieteellisessä nimessä oleva "macrocarpa" tarkoittaa suurihedelmäistä. Lue lisää »
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
English
Svenska
Suomi
Русский