Tammi on Euroopan puista kenties kaikkein arvostetuin. Vuosisatoja on hyödynnetty tammen lujuutta, suurta kokoa ja lahonkestoa niin laivanrakennuksessa, huonekaluissa kuin viinitynnyreissäkin. Tammi saattaa elää tuhat vuotta, ja suuret puuvanhukset ovat arvostettuja maamerkkejä. Suomessa vanhoja tammia näkee kuitenkin harvoin, sillä vuosisatojen ajan tammimetsiä on raivattu pelloiksi ja parhaita puita kaadettu kallisarvoisen puutavaran vuoksi.
Myös Etelä-Suomen parhailla kasvupaikoilla tammi on paitsi maisemallisesti kaunis, myös puuntuottomielessä mielekäs vaihtoehto perinteisiä metsänviljelypuulajeja täydentämään. Tammitukkien kasvattaminen vaatii kuitenkin aivan omat niksinsä. Mustilassa tammen viljelyssä on kokeiltu eri menetelmiä. Paras metsikkö on kasvatettu Virosta Sangasten moisiosta 1920-luvulla saaduista terhoista. Tämän alkuperän puut kasvavat nopeasti suoriksi tukkipuiksi ja niistä kerätään vuosittain runsaasti siemeniä metsänviljelytarkoituksiin.
Tammi palelluttaa lehtensä helposti myöhäisissä keväthalloissa. Isojen puiden kohdalla vahinko on vähäinen, sillä puut kasvattavat muutamassa viikossa uudet lehdet. Hallanaralle paikalle istutetut pienet taimet sitävastoin saattavat helposti pensastua. Nuorena tammea uhkaavat myös jyrsijät ja hirvieläimet.
Tammi on Euroopan puista kenties kaikkein arvostetuin. Vuosisatoja vanhat perinteet ovat hyödyntäneet tammen lujuutta, suurta kokoa ja lahonkestoa niin laivanrakennuksessa, huonekaluissa kuin viinitynnyreissäkin. Olemme lukeneet, kuinka Keski-Euroopassa hienoimpien runkojen myyntihinnalla on voinut ostaa jopa uuden saksalaisen auton. Myös meillä Suomessa tammi saattaisi olla Etelä-Suomen parhailla kasvupaikoilla paitsi maisemallisesti kaunis, mutta myös puuntuotosmielessä mielekäs vaihtoehto perinteisiä metsänviljelypuulajeja täydentämään.
Tammi kestää nuorena voimakasta varjostusta, ja sen voi istuttaa verhopuuston alle tai vesakkoon perattuihin aukkoihin. Varjostuksessa kasvaneista tammista saadaan suoria, hieno-oksaisia puita, mikä ei helposti onnistu aukealla pellolla ilman oksien jatkuvaa leikkaamista.
Leikkaamista kannattaa kyllä tarpeen mukaan käyttää, sillä tammi sietää mainiosti myös elävien oksien leikkaamisen. Leikkuuarvista ei yleensä leviä väri- tai lahovikaa. Muista jaloista lehtipuista jalavat sekä saarni kestävät myös melko hyvin oksien karsintaa, kun taas vaahteran eläviä oksia ei pidä karsia.
Tammea uhkaa monen muun lehtipuun tavoin nuorena myyrät, jänikset sekä peurat ja hirvet. Mikäli halutaan välttyä tuhoilta saattaa olla viisasta suojata taimet suojaputkin. Yleisimmin käytetty 120 cm pituinen itsestään maatuva putki on riittävän korkea myös jänistuhoja ehkäisemään, mutta sekään ei suojaa peurojen ja hirvien syönniltä. Tammen on todettu hyötyvän suojauksesta myös suojaputken aikaansaaman kasvunlisän vuoksi. Lue lisää »
English
Svenska
Suomi
Русский