Pohjoisrinteen laidalla, jyrkänpuoleisella rinteellä kasvaa harvakseltaan merkillisen näköisiä, noin 100-vuotiaita honsunpihtoja (Abies mariesii). Niiden lomaan on istutettu muita havupuita nuorennokseksi. Rinteen alaosissa ja tien liepeillä kasvaa ympäristöön ja alueen teemaan sopivia pienien lehtipuiden ja pensaiden ryhmiä. Kasvit on valittu teeman mukaan, joten ne ovat kaikki kotoisin Japanista. Useimmat kasvit ovat vielä nuoria, mutta niistä kasvaa ajan myötä kauniin metsäpuutarhamainen kokonaisuus, joka luontevasti sulautuu alueen metsäiseen yleisilmeeseen.
Lyhtysorvarinpensas on kotoisin Itä-Aasiasta ja saatu Mustilaan Sahalinin saarelta. Se poikkeaa muista Mustilassa viljellyistä sukulaisistaan vankoilla oksillaan ja suurilla silmuillaan sekä erityisen kookkailla hedelmillään. Vuosikasvu käynnistyy kirkkaanvihreänä jo varhaiskeväällä. Loppukesällä kehittyvät riippuvat siemenkodat, jotka avautuvat lyhty- tai potkurimaisesti vapauttaen oranssin siemenvaipan peittämät varsinaiset siemenet.
Sorvarinpensaiden (Euonymus) sukuun kuuluu toista sataa lajia, joiden enemmistö on kotoisin Aasiasta. Niistä monet ovat näyttäviä ja monikäyttöisiä koristekasveja, joiden suuren suosion esteenä lienee ollut lähinnä pelko myrkytyksistä. Suurina määrinä syötynä kaikki kasvinosat todellakin aiheuttavat myrkytysoireita ihmisille ja eläimille. Toisaalta niiden paha maku ja haju eivät kannusta ruokailemaan.