Tripterygium regelii

Tripterygium regelii – siipiköynnös

Avainsana(t)

Siipiköynnöstä näkee varsin harvoin, mutta se olisi mainio lisä Etelä-Suomen köynnösvalikoimaan. Aivan ilman tukea siipiköynnös kasvaa leveänä pensaana, mutta puussa köynnöstellessään se valoa tavoitellessaan kiipeää useita metrejä.

Siipiköynnös kukkii heinäkuussa. Yksittäiset kukat ovat pieniä, mutta kun suuria huiskilokukintoja on paljon, näyttää kaukaa katsoen kuin köynnöksessä olisi valkoista pitsikoristelua. Hedelmät ovat kolmisiipisiä, ja syksyn edistyessä ne saavat vahvan punertavan värin.

Siipiköynnöksen sanotaan joskus tekevän juurivesoja, joskaan Mustilassa juurivesoja ei ole koskaan havaittu. Jos tilaa on, niiden voi antaa kasvaa, jolloin versot ottavat tukea mistä milloinkin saavat. Näin ne tekevät luonnonvaraisinakin. Mustilan komein siipiköynnös tekee parhaansa peittääkseen toimistorakennuksen toisen kuistin kokonaan.

Rehevä siipiköynnös on arka syyshallalle, joka saattaa mustuttaa lehtiä ja palelluttaa vuosiversojen päitä. Vasta talven tuulet kuitenkin varistavat vaaleanruskeiksi muuttuneet lenninsiivelliset hedelmät.

Kasvin perustiedot

Suomenkielinen nimi:

Siipiköynnös

Heimo:

Celastraceae

Suku:

Tripterygium

Laji:

regelii

Koko:

2–10 m köynnös. Ilman tukea parimetrinen pensas.

Kotipaikka:

Koillis-Kiina, Korea, Japani, kasvaa tienvarsilla, avoimilla niityillä, metsissä, pensaikoissa.

Kuvaus:

Kiertymällä kiipeävä, voimakaskasvuinen juurivesallinen köynnös. Valkoiset pienet kukat heinäkuussa jopa 40 cm mittaisissa kukinnoissa, joihin syksyllä kehittyvät komeat lenninsiivelliset hedelmät.

Kasvupaikka:

Aurinkoinen tai puolivarjonen paikka tuoreessa, runsasravinteisessa puutarhamaassa tai rehevässä rinnemetsässä.

Menestyminen:

Vyöhykkeet I–II (III). Nuorena arka, ja talvenkestävyys vaihtelee huomattavasti eri alkuperien välillä.

Ulsike 1996: 89. Tripterygium regelii - siipiköynnös

Avainsana(t)

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.

koe-erän tunnus: K09-95-294

alkuperä: Sachalin, Korsakov

Siipiköynnös kuuluu kelaskasvien (Celastraceae) heimoon. Laji on yksikotinen, piikitön, kesävihanta ja kotoisin Koreasta, Mantsuriasta ja Japanin saarilta.

Siipiköynnös on menestyessään voimakaskasvuinen, suurilehtinen köynnös, jonka hedelmä on kellanvihreä kolmisiipinen pähkylä. Siipiköynnös kukkii heinäkuussa kellanvalkoisin kukin, jotka ovat halkaisijaltaan noin 5-8 mm. Kukinto on kookas, jopa 25 cm pitkä huiskilo. Tällä Euroopassa toistaiseksi vähän viljellyllä lajilla katsotaan olevan mahdollisuuksia tulla suosituksi peitto- ja köynnöskasviksi.

Lajin siemenet vaativat pitkähkön kylmäkäsittelyn itääkseen. Siemenet voi kylvää alkukesästä (tai vasta syksyllä) ja varautua siihen, että itäminen tapahtuu seuraavana kesänä. Tosin aikaisemmilta vuosilta olemme oppineet, että siemenet saattavat joskus yllättää myös iloisesti itämällä heti kylvön jälkeen vastoin yleistä tietoa.

Suomen puu- ja pensaskasvio arvioi lajin menestyvän vain I-vyöhykkeellä. Amerikkalaisten luokitusten mukaan lajilla saattaisi kuitenkin olla mahdollisuuksia myös kauempana sisämaassa.