Skip to main content

Vitis

Vitis amurensis - amurinviini

vitis_amurensis_ruska_jsaarinen.jpg

Amurinviini on kaunis ja peittävä viiniköynnös, joka kasvaa luontaisena Itä-Aasiassa alueilla, joissa talvet ovat huomattavasti kylmempiä kuin meillä. Amurinviinin kerrotaankin kestävän ongelmitta jopa -40 °C lämpötiloja keskitalvella, mutta keväällä kasvun alettua se on melko arka myöhäisille keväthalloille.

Kiinassa parhaita amurinviiniköynnöksiä on valittu lajikkeiksi viinintuotantoon. Rypäleiden kerrotaan tuottavan hyvälaatuista, mansikkaisen aromin omaavaa, joskin hapahkoa viiniä, joka sopii hyvin kiinalaisten makutottumuksiin. Myös Euroopassa, varsinkin entisen Neuvostoliiton alueella, amurinviiniä on risteytetty ahkerasti aitoviiniköynnöksen (V. vinifera) ja muiden viiniköynnöslajien kanssa. Jalostustyön tavoitteena on saada kaupallisesti hyödynnettäviä viiniköynnöksiä, jotka kestävät Itä-Euroopan mantereista ilmastoa. Joitakin niistä, muun muassa lajiketta 'Zilga', on kasvatettu Suomessakin menestyksellisesti.

Mustilassa amurinviini kasvaa vain koristeena, ja tämän tehtävän se täyttääkin erinomaisesti. Lehtien muoto on kaunis, mutta upeinta on köynnöksen syysväri: jäkälänharmaan tai sammalenvihreän kiven kyljessä kiipeilevä leiskuvan punainen amurinviiniköynnös on mieleenpainuva näky. Köynnöstä kasvaa nykyisin useassa paikassa, muun muassa Etelärinteen itäpäässä ja Alppiruusulaaksossa.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Amurinviini
Heimo: 
Vitaceae
Suku: 
Vitis
Laji: 
amurensis
Koko: 
4–8 m, kotiseudullaan yli 15 m köynnös.
Kotipaikka: 
Amurinmaa, Korea, Itä- ja Koillis-Kiina.
Kuvaus: 
Nopeakasvuinen, kärhien avulla kiipeilevä kesävihanta köynnös, joka tekee pieniä happamia rypäleitä. Näyttävä viininpunainen syysväri alkuperästä riippuen aikaisin tai myöhään syksyllä.
Kasvupaikka: 
Tuore, runsasravinteinen ja mielellään kalkkipitoinen maa, aurinkoinen kasvupaikka.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–III, eri alkuperien talvenkestossa vaihtelua.

Vitis coignetiae - ruosteviini

Ruosteviini on ehdottomasti yksi sukunsa koristeellisimmista edustajista. Se on kesävihanta köynnös, jonka kauniisti suonikkaat lehdet voivat hyvissä oloissa kasvaa jopa 30-senttisiksi. Köynnös kiipeää kärhillä ja paikkaansa asetuttuaan se on hyvin nopeakasvuinen. Syksyllä lehdet saavat oranssin, punaisen ja keltaisen sävyissä hehkuvan syysvärityksen.

Ruosteviinin kukinta on mitättömän oloinen eikä sen pienistä marjoista ole viinin aineksiksi, mutta niin kukat kuin marjatkin houkuttelevat runsaasti pölyttäjähyönteisiä ja lintuja pitoihin. Itäaasialainen ruosteviini on mereisen ilmaston laji, jolle riittävät Suomenkin suhteellisen viileät kesät. Se saa syysvärinsä luotettavasti, minkä voi jo melko varhain todeta Arboretumin Terassilla ja Pohjoisrinteen Japanissa. Ruosteviinin pakkasenkestävyys ei kuitenkaan yllä aivan amurinviinin (V. amurensis) tasolle.

Lämpimällä, aurinkoisella seinustalla ruosteviini tuleentuu varmimmin. Hentojuuristoisen kasvin ei ole todettu aiheuttavan vahinkoa rakenteille sen enempää versoston kuin juuristonkaan osalta.

 

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Ruosteviini
Heimo: 
Vitaceae
Suku: 
Vitis
Laji: 
coignetiae
Koko: 
Nopeakasvuinen köynnös, luontaisilla kasvupaikoillaan 20–30 m, mutta meillä jää pienemmäksi.
Kotipaikka: 
Japani, Korea, Sahalin, Kuriilien saaret.
Kuvaus: 
Suurilehtinen ja koristeellinen kesävihanta köynnös, joka kiipeilee kärhien avulla. Näyttävä syysväritys.
Kasvupaikka: 
Kuivahkoilla, aurinkoisilla kasvupaikoilla kasvu pysyy hillittynä. Sietää niin raskaita savimaita kuin hiekkamaitakin.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I (II).

Vitis riparia - törmäviini

Avainsana(t)

Törmäviini on Pohjois-Amerikan luonnonvaraisista viiniköynnöksistä yleisin ja pohjoisimmaksi levinnyt. Se kasvaa luonnossa jokirannoilla, metsäaukoissa ja tienvarsilla joko muihin kasveihin tukeutuen tai maata pitkin. Englanninkielinen nimi frost grape ei viittaa kylmänkestävyyteen vaan siihen, että ensimmäiset hallat tekevät rypäleistä makeita. Amerikassa happamia mutta voimakasaromisia villirypäleitä kerätään yhä suoraan metsistä kotitarpeiksi mehujen ja hillojen valmistukseen.

Rypälesatoa tärkeämpää on ollut törmäviinin käyttö jalostuksessa ja perusrunkona aremmille viiniköynnöksille. Kestäviä törmäviinejä aidon viiniköynnöksen ja muiden villirypäleiden kanssa risteyttämällä aikaansaatuja rypälelajikkeita viljellään alueilla, joilla vaateliaammat rypäleet eivät menesty. Suomessakin on jo pitkään kasvatettu mm. lajikkeita 'Beta' ja 'Valiant', jotka ovat törmäviinin ja ojukkaviinin (V. labrusca) välisiä risteymiä. Suomessa rypäleet kypsyvät avomaalla vain lämpimimmillä paikoilla eivät välttämättä joka vuosi, mutta jo lämmittämätön muovihuone riittää varmistamaan sadon.

Mustilassa kasvaa törmäviinin pohjoisia luonnonkantoja, jotka ovat jalosteita kestävämpiä. Vaikka metsäinen arboretum ei ole otollinen paikka rypäleiden kasvatukseen, lajikkeitakin on rohjettu istuttaa lämpimille seinustoille sadon toivossa.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Törmäviini
Heimo: 
Vitaceae
Suku: 
Vitis
Laji: 
riparia
Koko: 
Pohjois-Amerikassa jopa 15 m, Suomessa yltää noin puoleen siitä.
Kotipaikka: 
Pohjois-Amerikan itäosat.
Kuvaus: 
Nopeakasvuinen, rypäleitä tuottava köynnös, joka Suomessa toimii paremmin peittokasvina.
Kasvupaikka: 
Rypäleiden tuottamiseen aurinkoinen paikka, koristekasvina puolivarjokin, ravinteikas ja tuore kasvualusta.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–III (IV), rypäleiden tuottamiseen (I–III).

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content