Skip to main content

Sorbus decora

Sorbus decora - komeapihlaja

Avainsana(t)
sorbus_decora_kukinto_kumpula_jreinikainen.jpg

Komeapihlaja on kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosasta, jossa se kasvaa tyypillisimmillään jokien ja järvien kivisillä rannoilla. Se muistuttaa paljon kotimaista kotipihlajaamme (S. aucuparia), mutta on siihen verrattuna roteva, paksuversoinen ja suurilehtinen. Myös kukka- ja marjatertut ovat leveät ja näyttävät. Komea lehdistö ja kukinta, runsaslukuiset pienet punaiset marjat sekä talvenkestävyys ovat hyviä ominaisuuksia, joilla komeapihlaja on ansainnut paikkansa suomalaisessa viherrakentamisessa.

Komeapihlaja eroaa lähisukulaisista amerikanpihlajasta (S. americana) isommilla lehdillä, kukilla ja kukinnoilla sekä kasvamalla muutenkin kookkaammaksi ja usein yksirunkoiseksi. Kukinta alkaa noin kymmenen päivää amerikanpihlajan jälkeen. Kotipihlajasta komeapihlajan voi varmimmin erottaa päätesilmuista: ne ovat lähes mustat, hyvin tahmeat ja kärkiosiltaan karvaiset.

Komeapihlajia tulisi käsitellä ryhmänä, sillä niitä on eri tahoilla viljelyssä erilaisia, hieman toisistaan poikkeavia alkuperiä. Ne ovat kaikki apomikteja; saman puun siemenjälkeläiset ovat siis identtisiä keskenään.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Komeapihlaja
Heimo: 
Rosaceae
Suku: 
Sorbus
Laji: 
decora
Koko: 
5–10 m, yksi- tai monirunkoinen puu. Luonnosta löydetty jopa yli 20-metrisiä puita.
Kotipaikka: 
Pohjois-Amerikan koillisosat ja Grönlanti.
Kuvaus: 
Paksu ja jäykkäoksainen, suuri- ja mustasilmuinen puu. Silmut kärkiosiltaan karvaiset. Lehdet tummanvihreät, kookkaat 20–32 cm kertolehdet, joita on 5–8 paria. Lehdyköitten koko 60–80 x 23–33 mm.
Kasvupaikka: 
Tuoreilla ja kosteahkoilla paikoilla avoimissa olosuhteissa ja metsän aluskasvillisuutena.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–V.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content