Japaninmagnolia, kotimaassaan nimeltään kobushi, on kautta historian ollut tärkeä puu Japanin maanviljelijöille. Kun vuoristojen magnoliat peittyivät valkoiseen kukkamereen, tiesivät viljelijät oikean hetken koittaneen kevätkylvöille.
Japaninmagnoliaa esiintyy koko Japanin alueella aivan Hokkaidon pohjoisosia lukuun ottamatta. Eurooppaan japaninmagnolia tuotiin 1700-luvun lopulla, ja se saavutti pian suosiota hyvän talvenkestävyyden ja aikaisen, loisteliaan kukintansa ansiosta.
Kotiseudullaan japaninmagnolia voi kasvaa 25 metrin korkuiseksi. Se kukkii ennen lehtien puhkeamista kermanvalkoisin, jopa kymmensenttisin, miedosti tuoksuvin kukin. Lehdet ovat vihreät, ehytlaitaiset, noin 10 sentin pituiset ja saavat pronssinvivahteisen syysvärin. Syksyllä puuta koristavat punaiset käpymäiset tuppilohedelmät, jotka auetessaan paljastavat punavaippaiset siemenet.
Japaninmagnolia on keväällä kukkivista magnolioista talvenkestävin ja menestynyt Etelä-Suomessa harvinaisena vuosikymmenten ajan, joskin toisinaan puita on paleltunutkin ankarimpina talvina. Yksilöiden ja alkuperien välillä on jonkin verran vaihtelua. Mustilassa kartanon pihapiirissa kasvava japaninmagnolia on selvinnyt kovimmistakin talvista ainakin 50 vuoden ajan, ja sitä lisätään nykyisin kasvullisesti rekisteröimättömillä lajikenimillä 'Mustila' ja 'Vanha Rouva'. Tuoksuvasta kukkaloistosta unelmoivien ei siis eteläisessä Suomessa tarvitse tyytyä pelkästään unelmiin.
Japaninmagnoliaa esiintyy koko Japanin alueella. Pohjoisessa se ei aivan ulotu Hokkaidon pohjoisrannalle. Se kasvaa luontaisesti kosteissa suonlaidoissa ja metsänreunoissa.
Lajikuvaus
Japaninmagnolia on kotiseudullaan 10-12 metrin pituiseksi kasvava puu tai puumainen pensas. Se kukkii ennen lehtien puhkeamista kermanvalkoisin, jopa kymmensenttisin miedosti tuoksuvin kukin. Lehdet ovat vihreät, ehytlaitaiset, noin 10 cm pituiset ja ne saavat pronssinvivahteisen syysvärin. Hedelmä on erikoinen, käpymäinen tuppilohedelmä.
Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla
Japaninmagnolia on menestynyt Suomessa vuosikymmeniä. Sitä viljellään meillä hyvin harvinaisena. Oikeilla kasvupaikoilla se saattaa olla kestävä II-vyöhykkeellä, mutta tuskin tätä pohjoisempana. Maailmalla japaninmagnolia on kohtalaisen käytetty laji silloin, kun magnolialta vaaditaan erityistä pakkasenkestoa.
Käyttö
Japaninmagnolia soveltuu yksittäiskasviksi sekä esimerkiksi perennojen yhteyteen.
Kasvupaikkavaatimukset
Japaninmagnolia vaatii suojaisan kasvupaikan, jonka tulee olla lämmin ja aurinkoinen. Maan tulee olla kostea ja ravinteikas.
Lisäys ja taimikasvatus
Magnolioita voidaan lisätä siemenestä, pistokkaista sekä varttamalla. Siemen tarvitsee 120-150 päivän kylmäkäsittelyn ennen itämistä. Siemen kylvetään syksyllä ulos ja suojataan jyrsijöiltä. Kylvöksen päälle seulotaan hiekkaa niin että siemen peittyy. Siemenen on syytä olla tuoretta, sillä magnolialajien siemen menettää itävyytensä hyvin nopeasti. Taimet koulitaan lehtipuille soveltuviin kasvatuskennoihin. Näissä niitä voi kasvattaa kaksi vuotta. Tämän jälkeen ne koulitaan ruukkuihin, joissa ne kasvavat melko nopeasti. Yleensä kahden vuoden kasvatus riittää.
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
English
Русский
Svenska
Suomi