Pirunnuija on Pohjois-Amerikan länsirannikon lauhkeiden sademetsien laji, joka viihtyy vanhojen varjoisten havupuiden siimeksessä. Kotiseudullaan se on jopa viisimetriseksi kohoava pystykasvuinen pensas, joka leviää hitaasti laajaksi kasvustoksi. Pensaalla on versojen latvoissa koristeelliset, isot ja sormihalkoiset lehdet ja syksyllä näyttävät punaiset marjatertut.
Pirunnuija on nimensä veroinen. Sen kaikki osat ovat hurjan näköisten piikkien suojaamia. Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaat uskoivat pirunnuijaan liittyvän maagisia ominaisuuksia. Pirunnuijan piikikkäät rungot sopivat noitien karkotteeksi, ja noidat myös saatiin kätevästi tunnustamaan pahat tekosensa hakkaamalla epäiltyjä piikikkäillä kepeillä. Nykyisin pirunnuijasta tiedetään saatavan gingsengin veroista voimajuomaa, joten ei ihme, että laji on käynyt harvinaiseksi kotiseudullaan.
Mustilan pirunnuijat viihtyvät Alppiruusulaakson alaosan kosteilla paikoilla mutta myös alppiruusujen joukossa. Ne muodostavat virkistävän vastakohdan alppiruusujen lehdistölle ja keräävät joskus päähuomionkin, muun muassa keväisten lehtien kääriytyessä auki ja syksymmällä marjojen punertuessa.
Pirunnuija on kotoisin Pohjois-Amerikan länsirannikolta Kalifornian ja Alaskan väliseltä alueelta. Sisämaassa sen levinneisyyttä rajoittavat vuoristot.
Lajikuvaus
Pirunnuija on pystyhaarainen pensas, joka kasvaa noin 2 metrin mittaiseksi. Pitkäruotisissa, suurissa lehdissä on runsaasti piikkejä joka puolella, myös päällä. Kukinto on pystykasvuinen terttu, johon muodostuu pieniä, punaisia marjoja. Lehdillä ei ole syysväriä.
Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla
Pirunnuijaa on kasvatettu Suomessa 1910-luvulta lähtien. Se on menestynyt I-III-vyöhykkeillä. Laji on kuitenkin meillä niin harvinainen, ettei tietoa sen menestymisrajoista ole voitu vielä saada. Muualla se on myös harvinainen viljeltynä rajoittuen alueille, jossa viljellään havupuita.
Käyttö
Pirunnuija soveltuu havukasvien kanssa yksittäispensaaksi ja ryhmiin.
Kasvupaikkavaatimukset
Pirunnuija vaatii kosteata kasvualustaa ja viihtyy metsän suojassa puolivarjossa tai varjossa. Lue lisää »
English
Русский
Svenska
Suomi