Skip to main content

Pinus

Ulsike 1993: 42. Pinus flexilis - kalliovuortensembra

Avainsana(t)

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.

koe-erän tunnus: K09-93-028

alkuperä: Arapaho, Colorado, USA, 3 200 m.m.p.y.

Kasvaa lähinnä Kalliovuorten itäosissa Meksikosta aina Albertan länsirajalle saakka. Kasvualueen korkeus vaihtelee 1 500 metristä 4 000 metriin. Puu on hyvin sopeutuvainen kasvupaikan ja maapohjan suhteen.

Pinus flexilis kuuluu 5-neulasmäntyihin. Sen neulaset ovat tavallisesti 4 - 8 cm pitkiä. Puu on kotimaassaan hidaskasvuinen ia pitkäikäinen saavuttaen tavallisesti n. 15 m pituuden. Suomessa kokeillut nuoret yksilöt ovat kasvaneet hyvin voimakkaasti muistuttaen ulkonaöltään lähinnä meille tuttua makedonianmäntyä (Pinus peuce). Kalliovuortensembran kävyt voivat kasvaa lähes 20 cm pitkiksi. Kävvn voi tunnistaa keskeltä paksuuntuneista käpysuomuista. Kävyt eivät kypsinäkään roiku useimpien mäntyjen tavoin alaspäin, vaan ne ovat oksissa kiinni sivuille sojottaen. Nuorilla puilla on epätavallisen pehmeä kuori ja hyvin taipuisat oksat.

Kalliovuortensembran siemen vaatii itääkseen 2 - 3 kk kylmäkäsittelyn. Myös tämä siemen suositellaan kylvettäväksi syksyllä, jolloin se itänee kylvöä seuraavana keväänä.

Kasvin perustiedot
Suku: 
Pinus
Laji: 
flexilis

Ulsike 1993: 43. Pinus edulis - pähkinämänty

Avainsana(t)

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.

koe-erän tunnus: K09-93-029

alkuperä: San Juan, New Mexico, USA, 2 500 m.m.p.y. 37 00' x 108 00'

Pinus edulis on eteläisten Kalliovuorten kuivien rinteiden puulaji. Arizonassa ja New Mexicossa sen pienialaisia metsiköitä tai puuryhmiä tavataan vielä 2 500 - 3 000 metrin korkeudella.

Pähkinämänty (engl. Nut Pine) on saanut nimensä isoista jopa 2 cm pituisista siemenistä, joita monien muiden männynsiementen tavoin on myös kerätty ihmisravinnoksi. Suurista siemenistään huolimatta munanmuotoiset kävyt eivät tule juuri 4 - 5 cm suuremmiksi. Lajin teräväkärkiset, lyhyet ja useimmiten hieman käyrät neulaset muodostuvat kahden tai joskus kolmen ryhmiin. Puu voi kasvaa parhailla paikoilla jopa 15 m korkeaksi, mutta useimmiten se kasvaa enemmän tai vähemmän pensastavana.

Lajia on viljelty USA:ssa koristetarkoituksiin sen tiiviin kasvutavan vuoksi. Kotimaassaan pähkinämännyn vakavin tuhonaiheuttaja on eräs isäntäkasvia vaihtava sienilaji. Lajia ei tiettävästi oie aikaisemmin kokeiltu Suomessa, ja se saattaa hyvinkin olla kestävä maan eteläisimmissä osissa.

Pähkinämännyn siemenelle suositellaan 60 vrk kylmäkäsittelyä, mutta se itänee myös suoraan kylvettynä, itämistulos paranee, mikäli siementä liotetaan kylmässä (+5 C) vedessä 1 vrk ennen kylvöä. Kylvetty siemen peitetään n. 1 cm paksuisella hiekkakerroksella.

Kasvin perustiedot
Suku: 
Pinus
Laji: 
edulis

Pinus contorta var. latifolia - kontortamänty

Kontortamänty on Pohjois-Amerikan länsiosien vuoristojen laji. Meillä se menestyy aina Lappia myöden, vyöhykkeelle VIII.

Metsikkö on perustettu vuonna 1915, neljävuotisilla taimilla. Käytetty siemen hankittiin Banffista, Albertasta, 1200 metrin korkeudelta.
Kontortamännylle on tyypillistä hyvin lyhyt elämänkaari. Se saavuttaa vanhuusasteen jo 60–80 vuoden ikäisenä. Nuorena kontortamänty kasvaa nopeammin kuin kuin kuusi ja mänty. Kasvu taantuu kuitenkin nopeasti 50–60 vuoden jälkeen. Parhaimmat tuotokset kontorta on saavuttanut raskailla savimailla, joilla sen monihaarainen, melko syvälle tunkeutuva juuristo pystyy parempaan ravinto- ja vesitalouteen kuin mänty tai kuusi.

Ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer) on aiheuttanut jonkin verran tuhoja Mustilan kontortametsikössä. Rehevällä maaperällä kasvavissa metsiköissä on esiintynyt usein lumituhoja.

Kotimaassaan kontortaa käytetään pääosin ratapölkyiksi ja kaivospölkyiksi. Aikoinaan sitä käytettiin hirsitalojen rakennusaineena. Selluloosan raaka-aineena se on kotimaista mäntyä kuituominaisuuksiltaan hieman parempi, mutta korkean hartsipitoisuuden vuoksi sitä on vaikea keittää.

Kasvin perustiedot
Suku: 
Pinus
Laji: 
contorta var. latifolia

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content