Skip to main content

Calluna vulgaris

Calluna vulgaris - kanerva

calluna_vulgaris_kukinta_jsaarinen.jpg

Kanerva on useimmille tuttu kotimainen varpukasvi. Kanervan tapaa niin valoisissa kangasmetsissä kuin hietikoilla, kallioilla, soilla ja hiekkaisilla ojanpenkoillakin. Mustilassakin kanerva on yleinen karuissa mäntymetsissä Arboretumin lakialueilla, kallioiden liepeillä. Monin paikoin se muodostaa kauniita kasvustoja.

Kanerva kukkii loppukesällä heinä-elokuussa punavioletein tai harvemmin valkoisin kukin. Se on hyvä mesikasvi ja siitä saadaan voimakkaan makuista hunajaa. Myös teeainekseksi se sopii. Kanerva on Kainuun maakuntakasvi.

Kanervaa esiintyy lähes koko Euroopassa ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa on laajoja kanervanummia. Skotlannissa kanervaa on käytetty oluen mausteena humalan (Humulus lupulus) sijasta.

Kanervasta on jalostettu lukuisia lajikkeita, joilla voi olla esimerkiksi keltaiset tai hopeanharmaat lehdet tai kerrotut kukat. Myös Mustilassa lajikkeita on kokeiltu, useimpia huonolla menestyksellä, mutta muutamat niistä kasvavat hyvin. Ne kukkivat kotimaista myöhemmin, vasta syyskuun lopulta lähtien.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Kanerva
Heimo: 
Ericaceae
Suku: 
Calluna
Laji: 
vulgaris
Koko: 
10–40 cm.
Kotipaikka: 
Eurooppa, Suomessa luonnonvarainen.
Kuvaus: 
Ainavihanta, pysty, tiheähaarainen varpu. Lehdet neulasmaisia, kukat punavioletteja tai valkoisia.
Kasvupaikka: 
Aurinko, kuiva–kostea, hiekkainen, myös turpeinen, hapan maa.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–VIII.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content