Puolukka ja mustikka (Vaccinium myrtillus) ovat suomalaisten kangasmetsien tyyppikasveja. Mustikka viihtyy lehtomaisissa ja tuoreissa kangasmetsissä, puolukka puolestaan suosii valoisia, kuivahkoja kangasmetsiä. Mustilassa mustikka tekee tilaa puolukalle valoisissa, karuissa männiköissä ja Kotikunnaan lakiosissa kallioiden liepeillä.
Puolukan happamia, maukkaita marjoja on syöty iät ja ajat Suomessa ja muualla pohjoisen havumetsävyöhykkeen alueella. Marjoissa on monia terveellisiä ainesosia sekä luonnollista säilöntäainetta, bentsoehappoa, jonka ansiosta ne säilyvät pitkään viileässä omaan mehuunsa säilöttynä.
Puolukka sopii hyvin myös maata peittäväksi puutarhakasviksi ns. nummipuutarhaan: riittävän karuun hiekka- ja turvemaahan, jossa rikkaruohot eivät pääse sitä tukehduttamaan.
Mustikka on suomalaisten metsien tyyppikasvi. Valtaosa Suomen kivennäismaista on mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasmetsää. Myös Mustilan Kotikunnaan metsät ovat pääosin mustikkatyyppiä tai oravanmarja-mustikkatyypin (OMT) lehtomaista kangasmetsää.
Mustikka viihtyy hikevässä metsämaassa puuston suojassa. ”Oma maa mansikka, muu maa mustikka”, se oli kriteeri, joka ratkaisi riitatilanteet menneinä aikoina, jolloin kuka tahansa saattoi vallata kruunun metsistä uutta peltoa kaskeamalla. Entisille kaskipelloille kasvoi ensin mansikkaa (Fragaria vesca) ja pensaita, ja kesti kauemmin ennen kuin puut ja mustikka valtasivat alueet. Mansikkaa kasvava maa oli siis vielä jonkun omaa maata. Jos siinä jo kasvoi mustikkaa, se maa oli muuta maata, jonka uusi valtaaja saattoi ottaa käyttöönsä.
Mustikanvarvut säilyvät lumen suojissa talven yli vihreinä ja ovat tärkeä talvinen ravinnonlähde metsäneläimille. Keväällä ja alkukesällä mustikan kukat houkuttelevat monenlaisia hyönteisiä, erityisesti kimalaisia. Loppukesällä mustikan tummansiniset, aromikkaat marjat maistuvat niin linnuille kuin ihmisillekin. Mustikan marjat sisältävät runsaasti antosyaaneja, väriaineita, jotka kuuluvat flavonoideihin. Flavonoideilla on todettu olevan huomattavia terveysvaikutuksia.