Hemlokkien (Tsuga) suku on saanut tieteellisen nimensä suoraan japaninkielen hemlokkia tarkoittavasta tsuga-sanasta. Japaninhemlokki on toinen suvun kahdesta japanilaisesta lajista, ja kasvaa luontaisena Honshun saarella 900–2200 metrin korkeudella vuorten ylärinteillä melko lähellä metsänrajaa. Parhailla kasvupaikoilla se saavuttaa jopa 25 metrin pituuden, mutta jää ylärinteillä matalaksi pensaaksi. Latvus on muihin hemlokeihin verrattuna häkellyttävästi lehtipuumaisen tuuhea ja leveä. Neulaset ovat alapuolelta voimakkaan hopeanvalkoisia ja keskenään eripituisia, leveitä ja lovipäisiä. Hyvinä siemenvuosina oksat kerrassaan täyttyvät siroista sormenpäänkokoisista kävyistä.
Vanhoja, komeita japaninhemokkiryhmiä kasvaa useilla maisemallisesti tärkeillä paikoilla Mustilan maisemassa. Ensimmäiset puut A. F. Tigerstedt hankki 6-vuotiaina taimina Pietarista 1906. Uusimmat istutukset ovat peräisin vuonna 1991 Japanista saadusta siemenerästä, jonka keruupaikka on Kison laakso, Naganon prefektuurissa. Vaikka japaninhemlokit ovat kehittyneet Mustilassa todella komeiksi puiksi, täysin kestäviä nämä mereisen ilmaston asukit eivät ole. Tavallista kylmempinä talvina puut saavat neulasvaurioita, ja onpa kookkaita puita kokonaan kuollutkin viimeksi 1980-luvun pakkastalvina.
Kotoisin Japanista, jossa sen esiintyminen rajoittuu pohjoisessa Honshun saarelle. Kotiseuduillaan japaninhemlokki kasvaa vuoristojen alaosissa yleensä ravinteikkailla rinteillä metsän aluspuuna.
Lajikuvaus
Japaninhemlokki kasvaa luontaisesti 15-20 metrin mittaiseksi, mutta jää viljeltynä huomattavasti pienemmäksi. Meillä se kasvaa vain noin 5 metrin pituuteen. Japaninhemlokin neulaset ovat lyhyitä, versossa eripituisia, tasasoukkia. Ne ovat päältä hyvin tummanvihreitä ja alta valkokuvioisia. Oksat ovat tästä syystä hyvin kauniita, kun niissä usein on runsaasti käpyjä, jotka riippuvat versojen kärjistä. Kävyt syntyvät versojen kärkiin ja ovat munanmuotoisia ja pieniä.
Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla
Japaninhemlokkia on viljelty meillä aina 1910-luvulta saakka, jolloin sitä ensi kerran saatiin Mustilan arboretumiin. Se on osoittautunut meillä menestyvistä hemlokeista kaikkein arimmaksi lajiksi. Se on paleltunut kovimpina talvina hieman, etenkin jos kasvupaikka ei ole sille paras mahdollinen. Suomessa sen käyttö rajoittuu korkeintaan II-vyöhykkeelle. Muualla japaninhemlokkia viljellään melko yleisesti ja siitä on jalostettu myös lajikkeita.
Kasvupaikkavaatimukset
Japaninhemlokki on vaatelias sekä kasvupaikan viljavuuden että valoisuuden mukaan. Se vaatii syvämultaista ja lämmintä kasvualustaa, mutta ei siedä paahdetta, vaan viihtyy syvässäkin varjossa.
Käyttö
Tämä pieni puu on erinomainen taustapensas varjoisiin ja suojaisiin kohteisiin. Sillä on kaunis tummanvihreä lehvästö, joka muodostuu tiiviiksi. Sitä voi käyttää ryhmissä ehkä mieluummin kuin yksittäispuuna. Lue lisää »
Japaninhemlokki kasvaa Japanissa Honshun saarella 900- 2200 metrin korkeudessa. Laji kasvaa vuorten ylärinteillä melko lähellä metsänrajaa.
Parhailla kasvupaikoilla kasvaessaan puu saavuttaa jopa 25 metrin pituuden, mutta ylärinteillä puut jäävät huomattavasti pienemmiksi. Eurooppaan istutetut koristepuut ovat yleensä jääneet pensasmaisiksi.
Suomeen istutettiin japaninhemlokkeja 1930-luvun alussa metsäntutkimuslaitoksen kokeisiin. Tuntematonta alkuperää olevat puut ovat nykyisin pensastavia ja 5 - 7 metriä korkeita. Mustilan arboretumin puut ovat hivenen suurempia, mutta samalla tavoin leveälatvuksisia suuria pensaita tai haaroittuneita pikku puita. Useat puista saivat neulasvaurioita 80-luvulla, mutta joukossa oli useita täysin vaurioitumattomia. Parhaiten säilyivät puut, jotka sijaitsivat suojaisilla kasvupaikoilla. Nyt levitettävä siemen on kerätty parhaista puista, jotka ovat selvinneet useista ennätyskylmistä pakkastalvista, ja olettaa sopii, että siemenistä syntyvien taimien käyttöalue ei rajoitu aivan leudoimpaan Lounais-Suomeen.
Japaninhemlokki vaatii suojaisan kasvupaikan, eikä sitä silti voida kovin hyvällä menestyksellä viljellä juurikaan yli kolmannen menestymisvyöhykkeen. Laji on kuitenkin niin siro ja mielenkiintoinen, että yrittäminen kannattaa. Japaninhemlokki on sekä neulasiltaan että sormenpäänkokoisilta kävyiltään ehdottomasti kaunein kaikista meillä kasvavista hemlokeista.
English
Svenska
Suomi
Русский