Euroopanmarjakuusi on eurooppalaisista puista kaikkein pitkäikäisin. Se kasvaa 15–20 metrin korkuiseksi ja vanhimpien puiden iäksi on arvioitu 1200–1500 vuotta. Hidaskasvuinen, pitkäikäinen ja myrkyllinen marjakuusi on ollut suuresti kunnioitettu ja arvostettu jo esihistoriallisista ajoista lähtien ja sitä on myös pidetty kuoleman ja kuolemattomuuden symbolina. Sen kestävää ja sitkeää puuta on käytetty luuttujen valmistamiseen ja erityisesti jousten kaariin ja varsijousiin. Euroopan historia on ollut hyvin sotaisaa ja niinpä aseiden valmistaminen on aikanaan miltei hävittänyt luontaiset kasvustot.
Luonnosta euroopanmarjakuusta tavataan enää varsin vähän. Sen sijaan marjakuusi on hyvin suosittu ainavihanta koristekasvi, josta on viljelyssä kymmeniä kooltaan ja kasvutavaltaan vaihtelevia lajikkeita. Hyvin paljon sitä on käytetty muotopuutarhoissa säännöllisiin kuvioihin leikattuina koristeina.
Marjakuusi kasvaa luontaisena Pohjois-Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja suurimmassa osassa Eurooppaa. Se on talvenarka ja kasvaa Suomessa luontaisena vain Ahvenanmaalla. Mantereella se selviytyy vain aivan eteläisimmässä Suomessa tai, kuten Mustilassa, maanmyötäisenä pensaana.
Sypressikasvien (Cupressaceae) heimoon lukeutuva hibatuija on sukunsa ainoa edustaja. Sen lähimpiä sukulaisia ovat tuijat (Thuja), joista se eroaa lähinnä pyöreiden käpyjensä osalta. Silmiinpistävin hibatuijan ominaisuus on kuitenkin sen suurisuomuisten lehvien kiiltävän muovimainen pinta, jota korostaa vielä alapintojen valkoharmaa kuviointi. Keinotekoisen oloinen ulkonäkö on tehnyt puusta hyvin suositun puutarhakasvin, eikä suosiota suinkaan vähennä hibatuijan hidaskasvuisuus ja tuuhean lehvästön ympäri vuoden tummanvihreänä säilyvä väri.
Japanissa hibatuija oli yksi "Kison viiden pyhän puun" ryhmään kuuluvista puulajeista, joiden kaataminen kiellettiin 1700-luvulla ja puut varattiin vain keisarillisen perheen ja uskonnollisten rakennusten tarpeisiin. Kotimaassaan puu kasvaa vuoristojen keskirinteillä ulottaen luontaisen kasvualueensa Hokkaidon eteläkärkeen.
Suomessa hibatuijaa nähdään useimmin kukka-asetelmissa leikkovihreänä. Hibatuija pärjää etelärannikolla ulkonakin hyvin kasvaen hitaasti muutaman metrin korkuiseksi puuksi. Sisämaassa se saattaa kylmimpinä talvina paleltua lumirajaan. Mustilassa kasvaa useita vanhoja pensaita, jotka ovat 1–1,5 metriä korkeita, ja kaksi puumaistakin yksilöä. Ilmeisesti suojainen kasvupaikka on auttanut niiden talvehtimista.
English
Русский
Svenska
Suomi