Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-92-007
alkuperä: Habarovsk, Venäjä 48 00'N x 135 30'E, korkeus merenpinnasta tuntematon
Hyvin vaikeaselkoinen laji, jonka historiasta ei ole varmuutta. Tiedetään, että se on ikivanha kiinalainen viljelykasvi, mutta nimellä Prunus ussuriensis ei länsimainen ammattikirjallisuus tunne luumuja eikä kirsikoita - näinollen lajille ei myöskään ole nimeäjää. Hyvin lähellä ussurinluumua on eräs toinen laji, Prunus salicina Lindl, josta amerikkalaiset nimeävät lajikkeen Mandshurica (P. salicina 'Mandshurica'), josta käytetään sikäläistä nimeä Ussuri Plum, ja joka vastaa ussurinluumun kuvausta. Mainittu laji on toinen vanhemmista risteytyksessä Plumcot, 'luumukoosi' - luumun ja aprikoosin risteymä (P. salicina x Armeniaca).
USA:ssa ussurinluumun tyyppistä lajia on käytetty mm. perusrunkona arkoja luumulajikkeita vartettaessa. Ussurimuumu on pieni puu, kotiseudullaan n. 10 m korkea, mutta jäänee meillä 4-5 m korkeaksi. Se kukkii lehtien puhkeamisen aikoihin pienin, valkoisin kukin. Hedelmä on 4-7 cm, väriltään kellanvihreä, joskus vihreänpunertava luumu, joka kypsyy syyskuussa.
Ussurinluumun siemen on kylmäkäsitelty ennen pakkaamista, ja tulee kylvää välittömästi n. 2 cm syvyyteen. Kylvö-ja jatkokasvatusalusta on suojattava jyrsijöiltä. Itävyys n. 50%, idätysaika n. 30 vrk.
Kirjallisuus- ja kasvupaikkatietojen perusteella ussurinluumu on varsin kestävä laji, jonka toivotaan menestyvän aina I - II -vyöhykkeellä. Aikaisempien viljelytietojen puuttuessa tarkkaa menestymisrajaa ei voida antaa, vaan kokeen tarkoitus on etsiä sellaista. Siemen on kerätty luontaiseksi mainitun alueen pohjoisosasta.