Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-93-036
aikuperä: Crescent Spur, B.C.,Kanada, 53 34 N x 120 45 W.850 m.m.p.y.
Laji kasvaa Yhdysvaltojen ja Kanadan länsirannikolla Kaliforniasta Alaskaan saakka. Hemlokkisukuun kuuluu noin 10 eri lajia, joista neljä Pohjois-Amerikassa ja loput Itä-Aasiassa Himalajalta Japaniin. Hemlokkeja on kasvanut aikoinaan myös Euroopassa, mikä on todettu mm. vanhojen maalajikerrostumien siitepölyjäänteistä.
Eteläisessä Suomessa menestyvät myös lännenhemlokkia pienempikokoiset japaninhemlokki (Tsuga diversifolia), kanadanhemlokki (T. canadensis), vuorihemlokki (T. mertensiana) sekä rotkohemlokki (T. caroliniana).
Hemlokit kasvavat varjoisissa rinnemetsissä sekapuina saavuttaen usein yli 50 metrin pituuden. Laji on kotimaassaan tärkeä metsätalouspuu. Hemlokit ovat siroimpia havupuita nuokkuvine latvoineen. Suurten puiden ojentuvia oksia saattavat koristaa jopa tuhannet sormenpään kokoiset kävyt.
Lännenhemlokki vaatii suojaisen, mielellään tuoreen ja ravinteikkaan kasvupaikan. Aukealla peltotontilla se helposti kärsii ankarina talvina aivan eteläisimmässäkin Suomessa. Hemlokki kestää hyvin varjostusta ja se tulisikin istuttaa rakennusten tai puiden suojaan. Mustilan arboretumissa lännenhemlokkimetsä on eräs puiston eksoottisimmista paikoista. Hemlokkimetsän 60 -vuotiaat puut ovat jo pitkälle yli 20 metriä korkeita. Puusta saa myös latvottuna mitä siroimman havupensaan havuryhmää täydentämään.
Tämä lännenhemlokin siemenerä on ilmeisesti pohjoisin tunnettu alkuperä mitä Suomessa on koskaan kokeiltu (Mustilan hemlokkimetsän alkuperää ei tiedetä varmuudella). Pieni siemen itää hyvin ja nopeasti, eikä tarvitse välttämättä kylmäkäsittelyä. Erityisesti haluamme mainita, että hemlokit ovat myyrille erittäin suurta herkkua. Varsinkin heinäisillä paikoilla kannattaisi harkita istutettavien taimien suojaamista taimisuojaputkin.