Siipiköynnöstä näkee varsin harvoin, mutta se olisi mainio lisä Etelä-Suomen köynnösvalikoimaan. Aivan ilman tukea siipiköynnös kasvaa leveänä pensaana, mutta puussa köynnöstellessään se valoa tavoitellessaan kiipeää useita metrejä.
Siipiköynnös kukkii heinäkuussa. Yksittäiset kukat ovat pieniä, mutta kun suuria huiskilokukintoja on paljon, näyttää kaukaa katsoen kuin köynnöksessä olisi valkoista pitsikoristelua. Hedelmät ovat kolmisiipisiä, ja syksyn edistyessä ne saavat vahvan punertavan värin.
Siipiköynnöksen sanotaan joskus tekevän juurivesoja, joskaan Mustilassa juurivesoja ei ole koskaan havaittu. Jos tilaa on, niiden voi antaa kasvaa, jolloin versot ottavat tukea mistä milloinkin saavat. Näin ne tekevät luonnonvaraisinakin. Mustilan komein siipiköynnös tekee parhaansa peittääkseen toimistorakennuksen toisen kuistin kokonaan.
Rehevä siipiköynnös on arka syyshallalle, joka saattaa mustuttaa lehtiä ja palelluttaa vuosiversojen päitä. Vasta talven tuulet kuitenkin varistavat vaaleanruskeiksi muuttuneet lenninsiivelliset hedelmät.
Kasvin perustiedot
- Suomenkielinen nimi
- Siipiköynnös
- Heimo
- Celastraceae
- Suku
- Tripterygium
- Laji
- regelii
- Koko
- 2–10 m köynnös. Ilman tukea parimetrinen pensas.
- Kotipaikka
- Koillis-Kiina, Korea, Japani, kasvaa tienvarsilla, avoimilla niityillä, metsissä, pensaikoissa.
- Kuvaus
- Kiertymällä kiipeävä, voimakaskasvuinen juurivesallinen köynnös. Valkoiset pienet kukat heinäkuussa jopa 40 cm mittaisissa kukinnoissa, joihin syksyllä kehittyvät komeat lenninsiivelliset hedelmät.
- Kasvupaikka
- Aurinkoinen tai puolivarjonen paikka tuoreessa, runsasravinteisessa puutarhamaassa tai rehevässä rinnemetsässä.
- Menestyminen
- Vyöhykkeet I–II (III). Nuorena arka, ja talvenkestävyys vaihtelee huomattavasti eri alkuperien välillä.