Puolukka ja mustikka (Vaccinium myrtillus) ovat suomalaisten kangasmetsien tyyppikasveja. Mustikka viihtyy lehtomaisissa ja tuoreissa kangasmetsissä, puolukka puolestaan suosii valoisia, kuivahkoja kangasmetsiä. Mustilassa mustikka tekee tilaa puolukalle valoisissa, karuissa männiköissä ja Kotikunnaan lakiosissa kallioiden liepeillä.
Puolukan happamia, maukkaita marjoja on syöty iät ja ajat Suomessa ja muualla pohjoisen havumetsävyöhykkeen alueella. Marjoissa on monia terveellisiä ainesosia sekä luonnollista säilöntäainetta, bentsoehappoa, jonka ansiosta ne säilyvät pitkään viileässä omaan mehuunsa säilöttynä.
Puolukka sopii hyvin myös maata peittäväksi puutarhakasviksi ns. nummipuutarhaan: riittävän karuun hiekka- ja turvemaahan, jossa rikkaruohot eivät pääse sitä tukehduttamaan.
Kasvin perustiedot
- Suomenkielinen nimi
- Puolukka
- Heimo
- Ericaceae
- Suku
- Vaccinium
- Laji
- vitis-idaea
- Koko
- 10–30(–50) cm varpu.
- Kotipaikka
- Boreaaliset ja arktiset alueet ympäri pohjoista pallonpuoliskoa.
- Kuvaus
- Monivuotinen, pysty tai koheneva varpu, jolla on valkoiset, ruukkumaiset kukat ja punaiset, syötävät marjat. Pienet, talvehtivat lehdet ovat tummanvihreät ja kiiltävät.
- Kasvupaikka
- Aurinkoinen tai puolivarjoinen, niukkaravinteinen, kuiva tai tuore, hapan metsämaa.
- Menestyminen
- Vyöhykkeet I–VIII.