Kriminlehmus on puuerikoisuus, jonka syntyä ei vieläkään ole pystytty täysin tyydyttävästi selvittämään. Se on ilmeisen spontaanisti Krimin niemimaalla syntynyt risteymä, jonka kantavanhempina pidetään metsälehmusta (T. cordata) ja harvinaista kriminkiiltolehmusta (T. dasystyla subsp. dasystyla).
Kriminlehmusta ei tavata missään luontaisena, mikä on puhuttanut kasvitieteilijöitä siitä asti, kun se laskettiin markkinoille Saksassa n. 1860. Saksalainen K. Koch kuvasi ja nimesi kriminlehmuksen tieteelle 1866. Risteymän epiteetti euchlora tarkoittaa ”aidosti vihreää”.
Kriminlehmuksen kauniin kiiltävänvihreää lehvästöä eivät imeväsuiset tuholaiset suosi, joten kriminlehmukset eivät tahraa puistonpenkkejä tai autoja muiden lehmusten tapaan mesikasteella. Lehvästö myös sietää erinomaisesti kaupunki-ilmastoa. Kriminlehmus onkin viljelynarvoinen lehmus, josta on löytynyt kauniisti kehittyneitä puita, mm. Lepaasta, Lappeenrannasta, Vaasasta ja Nokialta. Mustilassa vanha kriminlehmus kasvaa Pähkinärinteessä.
Kasvin perustiedot
- Suomenkielinen nimi
- Kriminlehmus
- Heimo
- Tiliaceae
- Suku
- Tilia
- Ryhmä
- × euchlora
- Koko
- 10–20 m puu.
- Kotipaikka
- Todennäköisesti peräisin Krimin niemimaalta.
- Kuvaus
- Yksirunkoinen, kesävihanta puu. Riippuvat alaoksat. Kuluneen kesän rangat ovat oliivinvihreitä. Varjossa kasvaneet oksat ovat huomiota herättävästi myrkyn- tai smaragdinvihreitä ja muuttuvat myöhemmin harmaiksi. Kiiltävänvihreiden lehtien syysväri on keltainen. Riippuva, hyväntuoksuinen viuhkokukinto. Heikkosärmäinen. luunmuotoinen hedelmä. Ei muodosta itäviä siemeniä.
- Kasvupaikka
- Aurinkoinen, runsasravinteinen, tuore kasvupaikka.
- Menestyminen
- Vyöhykkeet I–V.