Alaskan rannikoilta Kaliforniaan kasvavalla sitkankuusella on monia, yllättäviäkin ansioita. Harva tietää, että sitkankuusesta tehtiin yksi maailman suurimmista lentokoneista, Howard Hughesin jättimäinen Spruce Goose. Kautta aikojen tätä majesteettista havupuuta ovat hyödyntäneet niin ihmiset kuin moninainen eläin- ja kasvikuntakin. Kun Tyynenmeren myrskyt lopulta kaatavat kenties satoja vuosia vanhan, jopa 90-metrisen puun, tarjoaa se kuoltuaankin oivallisen elinympäristön monille lajeille, ja uusi sitkankuusien sukupolvi alkaa kasvaa kaatuneen puun lahoavan rungon päällä.
Sitkankuusi levittäytyi jääkausien aikana Aasian mantereelta Pohjois-Amerikkaan tuolloin kuivillaan olleen Beringin salmen yli. Nykyisellään sitä tavataan vain Pohjois-Amerikan länsirannikolla ja rannikon tuntumassa, sillä se on täysin riippuvainen Tyynenmeren tuomasta kosteudesta, joka tiivistyy massiivisen puun neulasistoon ja tippuu maan pinnassa kasvavan juuriston ulottuville. Skotlannissa ja muualla Euroopassa laajalti istutettu sitkankuusi on Suomessa verraten talvenarka. Vain lounaisrannikolla ja saaristossa se on menestynyt hyvin. Mustilassa vanhoista, ennen sotia istutetuista puista vain yksi on enää jäljellä. Uudet, 1990-luvulla hankitut sisämaa-alkuperät ovat menestyneet selvästi paremmin.
(PÄIVITETTY 8.3.2022)
Kasvin perustiedot
- Suomenkielinen nimi
- Sitkankuusi
- Heimo
- Pinaceae
- Suku
- Picea
- Laji
- sitchensis
- Koko
- Suomessa täysikokoisena 10–25 m. Kotiseudullaan jopa 90 metriä.
- Kotipaikka
- Pohjois-Amerikan länsirannikko Alaskasta Kaliforniaan.
- Kuvaus
- Nopeakasvuinen ja varttuneena suuri- ja leveäoksainen havupuu, jonka teräväkärkiset neulaset ovat päältä vihreät, alta valkojuovaiset.
- Kasvupaikka
- Tuore, runsasravinteinen, puolivarjoinen kasvupaikka suojassa kevätahavalta.
- Menestyminen
- Vyöhyke Ia(–Ib) tai I(–IV), riippuen siemenalkuperästä.