Ulsike 1996: 94. Acanthopanax senticosus – venäjänjuuri

koe-erän tunnus: K09-95-289

alkuperä: Sachalin, Yuzno-Sakhalinsk
 
Venäjänjuuri on sukunsa pohjoisin edustaja kasvaen Koreasta Venäjän Amurille esiintyen myös Kiinan koillisosissa sekä Japanissa. Muut suvun edustajat kasvavat etelämpänä Kiinassa ja Himalajalla.
 
Lajia kutsutaan venäjänginsengiksi ja sitä käytetään varsinaisen ginsengin tavoin hyvin paljon luontaislääkkeiden valmistukseen. Juurista jauhettua venäjänjuurta tuodaan Suomeenkin melkoisen huomattavia määriä. Viime vuosina Suomessa on aloiteltu venäjänjuuren kotimaisen viljelyn mahdollisuuksia selvittävää tutkimustyötä.

Kasvin versot ovat kauttaaltaan pienten piikkien peitossa. Pienet huomaamattomat kellanvihreät kukat muodostuvat monikukkaisiin sarjakukintoihin. Kotimaassaan jopa 5-metriseksi kasvava pensas on Mustilassa jäänyt 1,5-2 metriä korkeaksi.

Venäjänjuuren kestävimmät alkuperät menestynevät todennäköisesti lähes Pohjois-Suomessa asti, mutta tälle koe-erälle ei uskalla luvata niin paljoa. Todettakoon että Mustilan Etelärinteen voimakaskasvuinen pensasryhmä ei kärsinyt vähääkään 1980-luvun pakkastalvista ja koristautuu vuosittain näyttäviin mustiin marjaterttuihin.

Myös siemenet ovat yleensä itäneet hyvin, tosin vasta pitkän lämmin- ja kylmästratifioinnin jälkeen. Siemen on paras kylvää ulos jo alkukesästä ensi keväänä tapahtuvaa itämistä odottamaan.
 

Kasvin perustiedot

SukuEleutherococcusLajiSenticosus

Keywords

  • Ulsike
  • 1996
  • Acanthopanax
  • Acanthopanax senticosus