Arboretum Mustilan istutuksista on tietoa koko arboretumin olemassaolon ajalta. Tiedon taltioinnin määrä ja tavat ovat vaihdelleet henkilöiden, aikakausien ja prioriteettien mukaan.
Arboretumin perustaja A. F. Tigerstedt dokumentoi ensimmäisten 20 vuoden havupuukokeet huolellisesti kirjaansa Mustilan Kotikunnas (WSOY 1922), mutta lehtipuukokeista hän ehti kirjoittaa vain ensimmäiset sivut. A. F. Tigerstedtin ajalta on myös peräisin ainoa koko arboretumin istutukset kattava kartta, joka liittyy ensimmäiseen Mustilan opaskirjaan vuodelta 1925.
C. G. Tigerstedtin aikana istutukset laajenivat lehtipuihin ja -pensaisiin sekä perennoihin, mutta tuolta aikakaudelta on kirjeenvaihdon lisäksi säilynyt lähinnä metsänistutuksiin liittynyttä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Professori Max Hagman vei tämän datan myös aikansa huipputeknologiaa edustaneeseen reikäkortistoon, jota nykyisin enää harva osaa käyttää.
Istutusdokumentaation osalta 1960- ja 1970-luku edustaisi jonkinlaista Mustilan pimeää keskiaikaa, ellei tuon aikakauden lopusta olisi olemassa Peter M. A. Tigerstedtin toimittama, tieteellisessä sarjassa englanniksi 1986 ilmestynyt kohdeselostekirjanen. Kun tähän yhdistetään Tigerstedtin ja Marjatta Uosukaisen Puutarha-lehdessä ilmestynyt artikkelisarjaan Arboretum Mustila: parhaiten menestyneet kasvit, on mahdollista muodostaa varsin tarkka kuva arboretumin istutusten tilasta ennen 1980-luvun puolivälin suuria pakkastalvia.
Säätiön aikana istutukset alkoivat uudelleen vuonna 1987, ja tuosta vuodesta lähtien kustakin istutuksesta on (periaatteessa) olemassa yksityiskohtainen kartta ja kuvaus. Kartoissa on kuitenkin vielä paljon puutteita. Kaikki istutukset vuodesta 1987 tähän päivään asti on listattuna isossa Excel-taulukossa, joka on kehittynyt jonkinlaiseksi suureksi avaimeksi säätiön aikaisille istutustiedoille, samaan tapaan kuin siemen- ja taimirekisteri on kehittynyt arboretumin kaikki kasvatetut ja myydyt erät sisältäväksi alkuperätietorekisteriksi.
Siemenrekisteriin pääsee tutustumaan siemenrekisterin sivulla [linkki]. Istutusdata ei ole tällä hetkellä vastaavaan tapaan ladattavissa, mutta siihen on mahdollista päästä tutkimusmielessä perehtymään ottamalla yhteyttä arboretumiin.
Suurelle yleisölle istutusrekisterillä on vain vähän annettavaa, sillä istutusdatan määrä on valtava (yli 6000 istutusta). Paras tapa päästä sisälle arboretumin istutuksiin ovatkin kohdeselostekirjaset, joiden tyyli vaihtelee tieteellisistä julkaisuista populaareihin kuvitettuihin opaskirjoihin, ja joita on tasaisin välein ilmestynyt jatkumo vuodesta 1953 lähtien, jopa niin, että samat kohdenumerot on pääosin säilytetty. Viimeisimmästä opaskirjasta on nyt yli 10 vuotta, ja arboretumissa tapahtunut sen jälkeen paljon muutoksia. Uusi, aiempia perusteellisempi istutusseloste odottaa tällä hetkellä rahoitusta.