Ulsike 1995: 81. Morus alba tatarica – valkomulperipuu

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.

koe-erän tunnus: K09-95-005

alkuperä: Krasnodar, Venäjä 

Valkomulperipuu on kotoisin Kiinasta, josta se on levinnyt viljelyyn ympäri maailman jo vuosisatoja sitten. Sitä käytettiin alunperin silkkiperhosen isäntäpuuna mm. Pohjois-Amerikassa, missä se on paikoin karannut viljelystä ja villiintynyt. 

Valkomulperipuu on pienikokoinen, menestyessään ehkä n. 5 metrinen puu tai pensas. Se on kasvutavaltaan hyvin tiheäoksainen. Kukat ovat vihertävät, vaatimattoman näköiset ja syntyvät toukokuussa. Hedelmä on hailakanpunainen tai vaaleahko kerrannaismarja. Marjoja syntyy yleensä runsaasti, mutta valitettavasti ne ovat mauttomia. Lajin lehdet ovat koristeellisia, ilmiasultaan vaihtelevia. Syysväri on keltainen, mutta lehdet saattavat varista ennen syysvärin kehittymistä. 

Valkomulperipuu viihtyy parhaiten auringossa, mutta sietää jonkin verran varjostusta. Se viihtyy syvämultaisilla mailla, mutta sen mainitaan sietävän myös kuivuutta. Valkomulperi on myös kestävä suoloja vastaan. Se saattaa olla kestävä maamme eteläisissä osissa suojaisilla paikoilla. ‘Tatarica’-lajike on kantalajia talvenkestävämpi. 

Valkomulperipuun siemen itää ilman esikäsittelyä, mutta 60 päivän kylmäkäsittely varmistaa itämisen. Siemenerä voidaan kylvää heti, jolloin ainakin osa siemenistä itää alkukesällä. Syksyllä kylvettäessä siemen itää kylvöä seuraavana keväänä.

Kasvin perustiedot

SukuMorusLajiAlbaLajike’Tatarica’

Keywords

  • Ulsike
  • 1995
  • Morus
  • Morus alba ‘Tatarica’