{"id":17481,"date":"2023-09-26T18:58:03","date_gmt":"2023-09-26T18:58:03","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17481"},"modified":"2023-09-26T18:58:05","modified_gmt":"2023-09-26T18:58:05","slug":"ulsike-1992-1-ulmus-americana-amerikanjalava","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/en\/ulsike-1992-1-ulmus-americana-amerikanjalava\/","title":{"rendered":"Ulsike 1992: 1. Ulmus americana &#8211; amerikanjalava"},"content":{"rendered":"\n<p><em><small>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa&nbsp;laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset.&nbsp;T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot&nbsp;koskevat siten&nbsp;tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n<p>koe-er\u00e4n tunnus: K09-91-150<\/p>\n\n\n\n<p>alkuper\u00e4: Burlington, Ontario, Kanada 43 20&#8242; N x 79 49&#8242; W, 105 m.m.p.y. (m.p.y = meren pinnan yl\u00e4puolella)<br><br>Kotoisin Pohjois-Amerikan It\u00e4osasta rajoittuen pohjoisessa Saskatchewanin kaakkoisosiin, id\u00e4ss\u00e4 Atlantiin, etel\u00e4ss\u00e4 Meksikonlahteen ja l\u00e4nness\u00e4 Kalliovuoriin. Ylivoimaisesti laajimmalle levinnyt Pohjois-Amerikan kuudesta jalavalajista ja meill\u00e4 viljelt\u00e4vist\u00e4 lajeista ehdottomasti kest\u00e4vin. Amerikanjalavan luontainen esiintymisalue kattaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko USA:n Kalliovuorilta it\u00e4\u00e4n lukuunottamatta vuoristoja ja yl\u00e4nk\u00f6j\u00e4, joita se karttaa. Se viihtyy parhaiten kosteissa laaksoissa ja tulvaniityill\u00e4, mutta tulee viljeltyn\u00e4 toimeen kuivemmillakin mailla. Amerikanjalavan on paikoin tuhonnut er\u00e4iden kovakuoriaisten levitt\u00e4m\u00e4n jalavataudin takia (<em>Ophiostoma ulmi<\/em>), jota meill\u00e4kin pidet\u00e4\u00e4n mahdollisena uhkana omalle kyn\u00e4jalavallemme.<br><br>Maapallolla jalavia tunnetaan n. 18 lajia, joista meill\u00e4 kahden luonnonvaraisen lajin lis\u00e4ksi saattaa tulla kysymykseen kaikenkaikkiaan 4-5 lajia.<br><br>Amerikanjalava kasvaa kotiseudullaan usein 30 metri\u00e4, satunnaisesti jopa 40 metri\u00e4 korkeaksi suureksi puuksi. Se on nopeakasvuinen, majesteetillinen puu, joka on suosituimpia puistopuita kotiseudullaan. Lehdet muistuttavat vuorijalavan lehti\u00e4, mutta ovat karkeammin sahalaitaiset. Hedelm\u00e4 on samantyyppinen siipipalteinen p\u00e4hkyl\u00e4 kuin kotoisilla jalavillamme ja kypsyy samalla tavoin keskell\u00e4 kes\u00e4\u00e4. Lehdet kellastuvat aikaisin syksyll\u00e4 saaden kullankeltaisen vivahteen ennen varisemista. Siell\u00e4, miss\u00e4 jalavatauti ei ole t\u00e4ysin tuhonnut alueen esiintymi\u00e4, on amerikanjalava haluttua sahapuuta. Irokeesit k\u00e4yttiv\u00e4t sen kuorta kanootteihin ja k\u00f6ydenpunontaan.<br><br>Siemen ei tarvitse mink\u00e4\u00e4nlaista esik\u00e4sittely\u00e4, vaan se it\u00e4\u00e4 nopeasti kylv\u00e4misen j\u00e4lkeen. Siemen tulee peitt\u00e4\u00e4 ohuesti hiekalla ja kylv\u00f6s on pidett\u00e4v\u00e4 kosteana. Taimet voidaan koulia jatkokasvatusalustalle varsin pian ensimm\u00e4isten kasvulehtien puhjettua. Id\u00e4tyskokeessa saavutettiin jopa 92 % it\u00e4vyys. Id\u00e4tysaika on n. 14 vrk.<br><br>Amerikanjalavan oletetaan menestyv\u00e4n maassamme hyvin, mahdollinen viljelyalueen raja saattaisi seurata menestymisvy\u00f6hykett\u00e4 III. Menestyess\u00e4\u00e4n se saavuttanee 15-20 metrin korkeuden ja eritt\u00e4in kauniin muodon, jonka takia sit\u00e4 kotiseudullaan suuresti rakastetaan.<br><br>Kokeiltu siemener\u00e4 on valittu alueelta, joka ei edusta parasta talvenkestoa, koska olemme halunneet verrata useita erilaisia samalta alueelta olevia lajeja kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n<p>SukuUlmusLajiAmericana<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Keywords<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ulsike<\/li>\n\n\n\n<li>1992<\/li>\n\n\n\n<li>Ulmus<\/li>\n\n\n\n<li>Ulmus americana<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa&nbsp;laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset.&nbsp;T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot&nbsp;koskevat siten&nbsp;tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-91-150 alkuper\u00e4: Burlington, Ontario, Kanada 43 20&#8242; N x 79 49&#8242; W, 105 m.m.p.y. (m.p.y = meren pinnan yl\u00e4puolella) Kotoisin Pohjois-Amerikan It\u00e4osasta rajoittuen pohjoisessa Saskatchewanin kaakkoisosiin, id\u00e4ss\u00e4 Atlantiin, etel\u00e4ss\u00e4 Meksikonlahteen ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":13,"footnotes":""},"class_list":["post-17481","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17481","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17481"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17481\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17481"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}