{"id":17518,"date":"2023-09-26T19:15:07","date_gmt":"2023-09-26T19:15:07","guid":{"rendered":"https:\/\/mustila.fi\/?page_id=17518"},"modified":"2023-09-26T19:15:09","modified_gmt":"2023-09-26T19:15:09","slug":"ulsike-1992-12-13-thuja-plicata-jattituija","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mustila.fi\/en\/ulsike-1992-12-13-thuja-plicata-jattituija\/","title":{"rendered":"Ulsike 1992: 12.-13. Thuja plicata – j\u00e4ttituija"},"content":{"rendered":"\n

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.<\/small><\/em><\/p>\n\n\n\n

koe-er\u00e4n tunnus: K09-91-104 tai K09-89-010<\/p>\n\n\n\n

alkuper\u00e4: Holmes Creek, British Columbia, Kanada 53 15’N x 120 00’W, 800 -900 m.m.p.y. tai Arboretum Mustlla, Elim\u00e4ki, 60 44’N x 26 29’E, 60 m.m.p.y.

Kotoisin Pohjois-Amerikan luoteisosasta rajoittuen pohjoisessa Brittil\u00e4iseen Kolumbiaan, id\u00e4ss\u00e4 Kalliovuoriin, etel\u00e4ss\u00e4 Kalifornian pohjoisosiin ja l\u00e4nness\u00e4 Tyyneenmereen. Maailmasta tunnetaan 6 lajia, joista 2 Pohjois-Amerikassa ja 4 Aasiassa.

J\u00e4ttituija on sukunsa suurikokoisin edustaja. J\u00e4ttituija suosii kosteita kasvupaikkoja aina 2000 m korkeuteen saakka, jolloin se usein saa k\u00e4\u00e4pi\u00f6muodon ja muuttuu suorarunkoisesta, jopa 60 m korkeuteen kurottavasta puusta vaivaiseksi pensaaksi. Se muodostaa kotiseudullaan harvoin puhtaita metsik\u00f6it\u00e4, ja esiintyy usein yhdess\u00e4 douglaskuusen, sitkankuusen, l\u00e4nnenhemlokin, punalep\u00e4n sek\u00e4 muiden alueelle tyypillisten lajien kanssa. J\u00e4ttituijan lehdet ovat p\u00e4\u00e4lt\u00e4 kiilt\u00e4vi\u00e4, tummemmanvihreit\u00e4 kuin muiden tuijien lehdet, alta valkokuvioisia, olemukseltaan suomumaisia. Hedelm\u00e4 on n. 10 mm pitk\u00e4 k\u00e4py, joka kypsyess\u00e4\u00e4n syys -lokakuulla muuttuu keltaisesta ruskeaksi. K\u00e4pysuomut aukeavat pian kypsymisen j\u00e4lkeen vapauttaen siemenet.

J\u00e4ttituija on alueen merkitt\u00e4vimpi\u00e4 talouspuita. Sen puuaines on eritt\u00e4in kevytt\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 balsan (Ochroma lagopus)<\/em> ja kuusen v\u00e4lilt\u00e4. Se ei ole vahvaa, mutta sen sijaan suorasyist\u00e4, hyvin lahonkest\u00e4v\u00e4\u00e4, miellytt\u00e4v\u00e4ntuoksuista ja -v\u00e4rist\u00e4. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n normaalin teollisuusk\u00e4yt\u00f6n ohessa erikoispuulajina mm. kasvihuonerakenteissa, veneenrakennuspuuna sek\u00e4 soitinvalmistuksessa kitaran kansipuuna, jona se yhdess\u00e4 sitkankuusen (Picea sitchensis<\/em>) kanssa on maailman arvostetuinta. Alueen alkuper\u00e4iset asukkaat, intiaanit, arvostivat j\u00e4ttituijaa sen saavuttaman korkean i\u00e4n (jopa 800 vuotta) vuoksi, niinp\u00e4 j\u00e4ttituijaa k\u00e4ytettiin toteemipaalujen raaka-aineena sek\u00e4 kanoottien valmistuksessa. Suurin tunnettu intiaanien yhdest\u00e4 puusta veist\u00e4m\u00e4 kanootti oli n. 20 m pitk\u00e4 ja yli 2 m leve\u00e4.

Siemen it\u00e4\u00e4 hyvin ilman esik\u00e4sittely\u00e4. Se tulisi kylv\u00e4\u00e4 n. 0,5 cm syvyyteen hyvin kostutetulle kasvualustalle. Riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilassa siemen it\u00e4\u00e4 n. 14 vrk. it\u00e4vyyden ollessa n. 70 %. Taimet voidaan koulia jatkokasvatusalustalle n. 1 kk. kuluttua it\u00e4misest\u00e4. J\u00e4ttituija on varjossa viihtyv\u00e4 kasvi, eik\u00e4 sit\u00e4 tulisi miss\u00e4\u00e4n vaiheessa asettaa paahteelle alttiiksi. Sen lehdet ruskettuvat helposti syyshalloissa, mutta vaiva korjaantuu yleens\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvun alettua.

J\u00e4ttituija menestyy maassamme ainakin vy\u00f6hykkeell\u00e4 II, paikoin ylemp\u00e4n\u00e4kin. Se saavuttaa meill\u00e4 n. 10 m korkeuden. Kanadan siemener\u00e4 on ker\u00e4tty kasvin luontaisen esiintymisalueen pohjoisosasta meid\u00e4n kannaltamme parhaalta alueelta luonnon-varaisista puista. Mustilan kanta on kest\u00e4vyydelt\u00e4\u00e4n erinomaista, alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n tuntematonta kantaa. Tarkoitus on verrata n\u00e4it\u00e4 kantoja ja hakea niille mm. pohjoisrajaa.<\/p>\n\n\n\n

Kasvin perustiedot<\/h2>\n\n\n\n

SukuThujaLajiPlicata<\/p>\n\n\n\n

Keywords<\/h2>\n\n\n\n
    \n
  • Ulsike<\/li>\n\n\n\n
  • 1992<\/li>\n\n\n\n
  • Thuja<\/li>\n\n\n\n
  • Thuja plicata<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. T\u00e4m\u00e4n sivun tiedot koskevat siten tietty\u00e4 koesiemener\u00e4\u00e4 ja ovat saattaneet p\u00e4ivitty\u00e4 mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella. koe-er\u00e4n tunnus: K09-91-104 tai K09-89-010 alkuper\u00e4: Holmes Creek, British Columbia, Kanada 53 15’N x 120 00’W, 800 -900 m.m.p.y. tai Arboretum Mustlla, Elim\u00e4ki, 60 44’N x 26 29’E, 60 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"class_list":["post-17518","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17518","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17518"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17518\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mustila.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17518"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}